www.kumikana.org - Palkitse oikein makupaloilla
www.kumikana.org > Koulutus > Makupalat

Palkitse oikein makupaloilla

On olemassa asioita, jotka mainitsemalla saa käyntiin kuuman keskustelun koirankouluttajien kesken. Makupalojen käyttö koulutuksessa on yksi niistä.

Yksi sanoo, ettei koulutuksessa saisi käyttää makupaloja, koska koiran täytyy oppia tottelemaan siksi, että ohjaaja käskee. Toinen taas väittää, että koiran pitää saada palkkio tehdystä työstä - eihän ihminenkään palkatta työskentele. Tavallinen pulliainen ei hetken väittelyä kuunneltuaan erota neliötä ympyrästä. Mikä mahtaa olla totuus? Onko sellaista edes?

Makupalavastaisten kouluttajien esittelemä kauhuskenaario on tuttu: koira tottelee hienosti, kun nami on ohjaajan kädessä, mutta ilman namia se ei suostukaan tekemään mitään. Mutta miksi? Johtuuko tilanne pelkistä makupaloista? Voiko tilanteen välttää?

Palkitsemalla saamme koiran toistamaan käytöksensä ja näin koiraa voidaan opettaa. On monenlaisia tapoja palkita koira. Leikkisä eläin pitää leikkituokiota tavoittelemisen arvoisena asiana, "miellyttämishaluinen" pitää laumanjohtajan hyväksyntää ja huomiota korkeassa arvossa. Ruoka on hyvin vahva motivaattori nälkäiselle eläimelle. Huomiosta kiusaantuvalle on rauhaan jättäminen palkinto. Palkinto on myös se, että epämiellyttävä tunne lähtee pois.

Makupala on näennäisesti helppo palkinto. Monet koirat ovat ahneita ja tekevät innokkaasti kaikenlaista namien avulla. Ongelma tulee eteen siinä, kun opittu pitäisi pystyä toistamaan ilman namilla houkuttelua. Mietitäänpä, miksi tottumattoman koirankouluttajan tapa käyttää makupaloja johtaa usein "makupalatottelevaisuuteen".

Lahjonta vs. palkitseminen

Kysyn aina oppilailta kentällä, tietävätkö he mitä eroa on lahjonnalla ja palkitsemisella. Aika moni tämän hahmottaakin aivan oikein, mutta osa ei osaa vastata. Lahjonnassa palkkio annetaan ennen suoritusta. "Katso, tässä on makupala, saat sen jos istut." Palkitsemisessa palkkio annetaan kokonaisuudessaan vasta suorituksen jälkeen. "Istu! Hienoa! Tässä makupala."

Kun esiin tulee makupala, koiran huomio kiinnittyy siihen. Ruoan haju on hyvin vahva ärsyke varsinkin hieman nälkäiselle (tai nälkäiseksi itseään kuvittelevalle) eläimelle. Kouluttaja voi olla opettavinaan koiraa hyvässä uskossa siihen, että koira ymmärtää tottelevansa käskyä, mutta itse asiassa koira vain seuraa makupalaa. Kun kouluttaja on harjoitellut koiran kanssa jonkin aikaa, hän pitääkin makupalan taskussa aikeenaan antaa se vasta oikean suorituksen jälkeen. Yllätys onkin suuri, kun koiralla ei ole hajuakaan (!) oikeasta suoritustavasta, vaikka sitä on jo monet kerrat harjoiteltu.

Kouluttaja voi turvallisesti olettaa, että koira ei huomaa mitään mikä tapahtuu makupalan havainnoinnin ja syömisen välissä. Niinpä havainto käskystä ei mene perille koiran aivoihin. Noviisikoira ei kerta kaikkiaan huomaa, että sitä käskytetään, jos käsky tulee makupalan esille ottamisen jälkeen.

Häivyttäminen

Häivyttäminen on koiran koulutuksessa yksi kantava perusidea, joka toistuu eri yhteyksissä uudelleen ja uudelleen. Häivyttäminen on asteittaista poistamista tai muuttamista - ei hypätä suoraan mustasta valkoiseen vaan liu'utaan eri harmaan sävyjen kautta.

Makupalatkin tulee häivyttää. Sen voi tehdä vaikkapa tähän tapaan, esimerkkinä maahanmenon opettaminen.

  1. Opetusvaiheen alussa koiralle tulee näyttää oikea suoritustapa. Tämän voi tehdä esim. makupalan perässä vetäen. Kun koira on makuulla, se saa kehut ja naminsa. Tässä vaiheessa koiralle ei anneta käskyjä - muistamme, että se on aika turhaa.
  2. Kun koira menee innokkaasti namin perässä makuulle, seuraava askel on pitää makupala nyrkin sisällä. Se ei ole näkyvillä mutta tuoksuu. Tässä vaiheessa voi koiralle opettaa käsimerkkien mukaan toimimisen. Maahan-käskyn merkki on perinteisesti ollut käsi joka on ojennettu kämmenpuoli alaspäin. Pidä makupalaa peukalon ja kämmenen välissä, muut sormet suorina. Liikuta kättäsi samaa rataa kuin edellisessä vaiheessa. Kun koira on makuulla, kehu ja paljasta makupala kääntämällä kämmenesi ylöspäin.
  3. Kun nyrkkimerkki on hallussa, voidaan ottaa mukaan käsky. Pidä makupalaa piilossa toisessa kädessä. Sano selkeästi ja kerran "maahan". (Sinun ei tarvitse huutaa tai käyttäytyä uhkaavasti.) Näytä heti sen jälkeen koiralle tuttu käsimerkki tyhjällä kädellä, jolloin se tietää mennä makuulle ja voit antaa sille makupalan toisesta kädestäsi. Käytä alussa suuria, selkeitä liikkeitä. Vaikka koira ei menisikään kokonaan makuulle asti ilman makupalan apua, odota että se tekee ensimmäisen siirron - voit sitten auttaa sen perille. On tärkeää kannustaa koiraa yrittämään itse aktiivisesti. Vähitellen vaadit sitä itsenäisempään suoritukseen; älä anna makupalaa ennen kuin liike on suoritettu. Mitä paremmat makupalat, sitä enemmän koira yrittää niitä saada ja sitä todennäköisemmin se menee makuulle ihan itse - "kerjää".
  4. Seuraavassa vaiheessa makupalat ovat pussissa taskussasi. Älä rapistele niitä. Sano käsky, anna merkki toisella kädelläsi. Koira menee makuulle, sinä kehut ja annat palkkion taskusta.
  5. Sitten onkin aika laittaa makupalapussi maahan tai pöydälle, hieman sivuun harjoituspaikasta. Koira näkee että makupalat ovat muualla, sinulla ei ole mitään. Kumma kyllä, se tottelee, koska se on oppinut että makupala tulee vasta suorituksen jälkeen. Kun koira on makuulla, riemastu ja juokse koiran kanssa yhdessä hakemaan nami.
  6. Kun koira osaa edellisen hienosti ja menee mielellään makuulle käskystä, jätä aina silloin tällöin makupala antamatta ja annatkin pelkät isot kehut. Voit myös vaihtoehtoisesti palkita sen leikillä.
  7. Ajan kuluessa lisäät namittomien kertojen määrää. Älä tee liian isoja harppauksia.
  8. Lopuksi nami on mukava yllätys, jonka saa aina välillä oikein hienoista maahanmenoista.
Käsimerkin voi häivyttää samalla tavalla. On muistettava antaa suullinen käsky selvästi ennen käsimerkin näyttämistä, jotta koira kiinnittää huomionsa siihen ensin. Näytä käsimerkkiä kerta kerralta vähemmän ja heikommin. Korvaa käsimerkki alussa osittain vaikka polvien notkistamisella, ja notkistat kerta kerralta vähemmän. Perusidea siis on, ettet poista koiralle tärkeää apua kerralla vaan vähitellen. Lapsillakin monesti polkupyörän apupyöriä hiissataan ensin ylemmäksi, ettei niistä saa niin paljon tukea, ja poistetaan kokonaan vasta sitten. Makupala ja käsimerkki ovat koiran apupyörät.

Mielikuvitusta käyttämällä on vastaavat häivytysjaksot keksittävissä mille tahansa liikkeelle seuraamisesta luoksetuloon. Kiiruhda hitaasti, tue koiraa, mutta anna sen työskennellä itse.

© Milla Havanka
Lue lisää
Miellyttämisenhalu
www.kumikana.org > Koulutus > Makupalat