Roudan tokokoulutusta Roudan sivu » 30.11.08 Eipä ole oikein meidän koulutus edistynyt, hyvä kun jaksan edes lenkkeillä. Joskus, kuten tänään, tulee sisällä innostus että nytpä otetaan vaikka tunnaria. Ehdotan koiralle että leikitään vähän. Se tulee vessasta sen näköisenä että hakkaa nyt, tässä olen. Eipä se sitten nenäänsä käytä, luimistelee vain ja hakee vain jonkun kapulan. Mulla on makupalat pöydällä rivissä, siihen ne jäävät. Todella turhauttavaa. Ulkona koira on sitten vain iso sika. :( :( :( No yritettiin me tässä yhtenä iltana klikkailla kosketusalustan kanssa, silloin Routa oli peräti mukana. Ja ulkona pikku seuraamisharjoitukset sinne tänne ja tuonne kierteellä heittäen menevät välillä oikein kivasti :) 1.11.08 Ollaan vähän jo kokeiltu muistella uusia juttuja, joita ollaan joskus muinoin alettu opetella. Seisomaan nouseminen namilla houkutellen on vielä tosi epävarmaa, mutta keskitytään siihen sitten vähän myöhemmin. Seuraamisen askelsiirtymille ja sellaisille olen löytänyt hyvän välin, jossa vire on loistava - just ennen kuin tullaan sadelenkiltä rappukäytävään, siinä oven edessä. Peruuttaminenkin onnistuu jo melkein. Sadepäiviä on ainakin riittänyt ;) Mutta sitten läpimurtoomme tunnistusnoutoon. Sitä aloiteltiin joskus ikuisuus sitten ja unohdettiin se pitkäksi aikaa. Nyt otin ensin yhdellä kapulalla, jonka piilotin olohuoneeseen, ensin ihan esille, sitten vähän piiloon. Löytyi hyvin. Sitten päätin että okei, mitä turhia, heitetään ne kaikki 20 muuta kapulaa siihen vierelle. Ja ei mitään ongelmia! Routa haisteli kapulat ja löysi oikean. Hiukka epävarma se on täällä sisällä, mutta leikkii tätä kuitenkin mun kanssa. Makupaloiksi hienoa sakemanninäytepussin sisältöä! Niin ja ollaanhan me jo pidetty suussa maalarinteippiin käärittyä metallikapulaakin. Ruutu on ihan aloittamatta ja sen kanssa olen itse ihan hukassa mitä tehdä. 4.10. Edellisen tokokokeen jälkeen olen yrittänyt keksiä niksejä ja kikkakolmosia ja kaikenlaista onkin kokeiltu... Kaukokäskyissä kun istumaannousu on ollut vaikeaa, niin keksin miten se aina onnistuu ja voin palkata: Kun koira jo istuu, käsken sen istumaan ja heitän namun! Routa on ollut mielissään ja muutaman tällaisen jälkeen se on noussut makuultakin. Sivulla se helposti menee istumasta makuulle ja makuulta istumaan ilman eri käskyä, vaikka ihan hartioiden ravistuksesta. Nyt olen tömistellyt ja heilunut ja palkannut kun koira on pitänyt asentonsa. Alkaa jo ehkä vähän upota kaaliin. Istumaan nousu on silti taas haasteellista. Siihen keksin apua: en sano istu tai sivu, vaan Rristu! Sillä toivon vähän innostavani sitä. Luoksetulo on vielä ongelma, joko se ei pysähdy käskystä taikka sitten se edistää ja hiiviskelee, vaikka miten sovellan taka-ohjeita. Huomenna yritetään taas! Ehkä onni on puolellamme. Kenttä on ainakin tuttu ja lähellä. Kaveria en huoli tällä kertaa mukaan ;) 11.9. Iso helpotuksen huokaus. Olen yrittänyt saada Routaa noutamaan kapulaa täällä kotona, mutta se ei tahdo koskeakaan siihen. Meille tuli itse asiassa asiasta riitakin, joka päättyi siihen että sain ansaitun mustelman käsivarteen. Ajattelin jo, ettei koira tahdo enää kuullakaan mistään tottelevaisuuteen saati kapulaan liittyvästä ja saadaan heittää hyvästit millekään tulokselle sunnuntaina. Otin kumminkin iltapäivälenkille sen kapistuksen ja makkaraa mukaan ja yhdessä kadun mutkassa päätin testata miten käy. Ihan ensin kokeilin hyppyä aidan yli. Routa ei yhtään katsonut mihin hyppäsi ja kääntyessään aidan takana minua kohti se kopsautti päänsä pensasaitaan :D Sitten tehtiin seuraamista, jättäviä liikkeitä, luoksetuloja vähän sekaisin yhdistellen. Se meni hyvin ja innolla. Palkitsin reiluilla kourallisilla. Tästä rohkaistuneena uskalsin vierittää kapulaa maata pitkin. Ja Routa toi sen minulle, kaksi kertaa! Itku ilosta melkein pääsi. Ei se vihaakaan kapulaa eikä minua, sitä vaan sisätiloissa ahdistaa joku... 8.9. Tein kävelyllä paikallamakuun nurmikolla, menin pensasaidan nurkan taakse piiloon, koira kyllä varmaan näki minut siitä läpi. Se makasi rauhallisesti vaikka ohi meni vollottava lastenrattaissaistuja ja muutakin melua oli. Koiria ei mennyt. Tästä saa vähän toivoa. 3.9. Remmilenkin keskellä löytyi syrjäinen aidattu parkkipaikka, jossa Routa sai vähän juoksennella. Sitten otin paikallamakuun, seuraamista, luoksetulo ja kaukokäskyjä. Tyyppi rikkoi paikallamakuun! Olin piilossa auton takana ja se nousi. Ennenkuulumatonta! Otettiin sitten lyhyempi aika uudelleen ja se meni hyvin. Seuraamisessa Routa oli tosi innokas, kun meillä oli siinä kannustaja katsomassa. Se seurasi iloisesti ja katsekontaktissa pitkät pätkät. Noin kun kisoissakin menisi! 27.8.08 Menin illalla harjoittelemaan laiturialueelle. Narupallo oli alussa tosi kiva, mutta ei se jaksanut siitä syttyä enää muutaman liikkeen jälkeen. Seuraaminen on epätarkkaa mutta iloista, voi olla ajoittaan tarkkaakin, ja enimmäkseen mitäänsanomatonta. Jos se vaan haluaa olla skarppina, käännökset menevät hienosti. En vaan tiedä miten saisin sitä skarppiutta, kun ei ole oravaa paidan alla. No, näillä mennään. Noutaminen onnistui ihan hyvin niin että laitoin kapulan koiran suuhun ja kutsuin luokse. Se jää kyllä tyylittömän kauas, mutta saan kuitenkin kapulan siltä ok. Aiemmin se keksi sellaista että se nousi seisomaan kun otin kapulan, nyt se ei sentään tehnyt sitä. Liikkeestä maahan ja seiso menivät hyvin, ja kaukokäskytkin. Hyppyä pitäisi päästä harjoittelemaan, viimeksi se oli painajainen, koira ei hypännyt ollenkaan. elokuu.08 Olen tehnyt yksittäisiä, kaksittaisia, kolmittaisia liikkeitä ja hyvällä tuulella ne kyllä onnistuvat innokkaasti. Miten sen hyvän tuulen saisi sitten koiralle juuri oikealla hetkellä onkin se suuri dilemma. Jos tuo niin päättää, se ei edes hyppää käskystä. Mutta jos se on oikeassa vireessä, kaikki onnistuu. 21.7.08 On ollut melkoisen pitkä treenitauko. Nyt pakkasin kuitenkin treenirepun ja lähdettiin rantaparkkikselle. Sää pilvinen ja tihkuinen, +15. Heittelin ensin uutta narupalloa ja otettiin vähän seuraamista. Se meni todella innokkaasti ja jopa melko tarkasti, Routa katsoo yläkropastani hyvin minne suuntaan käännytään. Paikallaolo minä pusikon suojassa, en katsonut aikaa, tuskin ihan kahta minuuttia. Hyvin meni kuitenkin. Noutaminen uudella kapulalla: pari pitämistä, ei pureskellut lainkaan. Yksi tuominen ja luovutus ilman perusasentoa, ok. Muisteltiin merkkiä. Se on edelleen Roudan mielestä kiva liike, vaikka olikin unohtanut jo mitä piti tehdä. Lopuksi heittelin tennispalloa. Kaksi kertaa heitin ja Routa toi pallon, kolmannella kerralla juoksi perään mutta jäi syömään pupunpapanoita tai jotain. Tosi pallohullu koira :/ Siirryttiin sitten eri paikkaan. Hypättiin vähän aidan yli. Hyppäsi pari kertaa, mutta sitten ei taas enää oikein huvittanut. Kolmannessa paikassa ajattelin harjoitella vielä vähän luoksetuloa. Koira oli yleisesti ottaen jo ihan hyytynyt ja ennakoi pysähtymisiä. Luulen ettei ennen kisoja (14.9.) oteta yhtään pysähtymistä vaan koitetaan vaan saada vähän intoa koiraan. Meni itsellä ihan hermo, kun koiraa ei voisi tämä homma vähemmän kiinnostaa. On kinkkua, palloa, vaikka mitä, koira vaan näyttää siltä että vapauta minut tästä kärsimyksestä. Ainoat mitkä kiinnostavat ovat oravat ja ukkojen haku metsästä. 1.10.07 Ryhmätreeneissä taas. Routa tuli häkkiin aivan intopiukassa, ryömi maata pitkin ja haukkui. Seuraamista, liikkeestä maahan, kaukokäskyjä, nopeaa toimintaa. Paikallamakuu yksin, alkoi venytellä. Otin uudelleen ja meni ok. Ryhmässä makuu ok. Luoksetuloa harjoiteltiin ehkä piirun verran liikaakin, pallottelin koiraa itseni ja makupalalautasen väliä, välillä pysäyttelin välille ja välillä en. En usko että pysäytyksessä on ongelmaa, pikemminkin siinä että Routa lähtee liian hitaasti liikkeelle jos epäilee että kohta pyssätään. No, saa nähdä. Kaukokäskyissä tulee ongelma jos koira vilkaisee muualle juuri kun käskytän. Silloin se ei kuule mitään. No, tämä on nyt tämmöistä sähläystä. Koiralla oli kyllä kivaa koko ajan, paitsi kun tehtiin vähän pidempi seuraaminen ja se yritti luistella, jolloin nappasin villoista. Lopussa leikittiin kovasti narupallolla. 24.9. Käytiin tänään ensimmäisissä ryhmätreeneissä sitten... toukokuun? Tavoitteenani oli saada koira leikkimään narupallolla lajikumppaniensa läheisyydessä. Routa oli ihmeen rauhallinen heti autosta tultuaan, ei mitään vauhkoa kaahailua vaan suht järkevää toimintaa. Mentiin kuokkimaan edellisen ryhmän loppupaikallamakuuseen. En mennyt piiloon enkä kovin kauaskaan, kun se bh-paikallaolo vähän epäonnistui lopussa. Nyt Routa pysyi hyvin makuulla koko ajan. Sitten mentiin häkkiin muutaman muun kanssa. Aluksi annoin hihnan laahata maassa, mutta vähitellen huomattuani että Routaa kiinnostaa yhdessä tekeminen otin remmin pois häiritsemästä. Harjoiteltiin seuraavia: Lyhyitä seuraamisia. Kaukokäskyjä: istu, maahan-istu, maahan-istu-maahan, pallon repimistä palkaksi. Hyppy: oikea este :) Ensin pari kertaa pelkkä ylijuoksu, sitten yli lähetys istumaan, luoksetulo esteen yli ja lopuksi molempiin suuntiin. Luoksetulo: takapalkka purkinkannen päällä. Routa oli oikein innokas sekä tulemaan luokse että menemään kannelle. Nouto: luoksekantaminen, nosto ja luoksetulo, nouto, nämä ilman luovutusasentoa. Lopuksi pari pitely- ja luovutusharjoitusta. Olikohan muuta. Välillä laitoin Roudan aitaan odottelemaan ja katselin vain muita, ja välillä pelkästään reviteltiin pallolla. Mielestäni onnistuneet harjoitukset. 12.9. BH-kokeeseen valmistautuminen on ollut vähän heikkoa, kun on ollut pari viikkoa yksinhuoltajana. Lauantaina koe ja tänään vähän muisteltiin mitä pitikään osata. Vyölaukussa takin alla oli herkkuja ja Routa oli iltalenkillä tosi innoissaan. Seurailtiin erilaisia pätkiä kaupungilla ja käytiin koulunpihalla harjoittelemassa liikkeestä istumista ja maahanmenoa. Eipä mennyt ekalla kertaa maahan vaan jäi seisomaan! Mikähän temppu se nyt on olevinaan. Toivottavasti se onnistuu lauantaina. Istuminen menee aika pienellä ohjaajan niiauksella, ehkä siitä ei kovasti sakoteta. Kotipihassa otettiin vielä pitkä paikallamakuu. Kyllä jännittää... 3.9. Harjoitteluilta Vapriikin aukiolla ennen kuin jään taas kotivahdiksi. Laitoin koiran paikallamakuuseen siksi aikaa kun muistelin miten seuraamiskaavio menee. Sitten leikittiin narupallolla. Seurattiin vähän kilinät kaulassa ja makupalapurkki housunkauluksessa. Routa oli oikein innokas. Se taitaa tykätä hieman vanhoista limaisista lihapullista kuin hullu puurosta. Otettiin myös merkille juoksua ja vähän liikkeestä istumista, mikä ei ihan onnistu, menee makuulle. Hyväksytäänköhän kokeessa jos vähän hidastan istu-käskyä ennen? Jos posotan vauhdilla niin Routa lyö takuulla maihin. Pari istumaannousua, toinen varmasti sieltä viidestä metristä. Heitin narupallon palkaksi ja hyvin meni. Toisessa paikassa harjoiteltiin vähän kapulan kanssa. Routa oli jo kuumissaan mutta oli silti ihan innokas harjoittelija. Kerran kapula tippui suusta kun pyysin seuraamisesta istumaan, se oli vähän vaikea juttu. 1.9. Kävinpä pitkästä aikaa harjoittelemassa rantaparkkiksella. Leikittiin ensin vähän aikaa narupallolla ja Routa oli innokas. Otettiin yksi kilinäketjuseuraaminen, hyvin piti kontaktia. Sitten jätettiin pallo ja into katosi. Muina liikkeinä otettiin kaukon istumaannousuja (kolme metriä ok, viisi metriä plääh), kutsusta pysäytys ja vapautus takapalkalle sekä sen jälkeen luoksetulo, noudon palautuksia ja kapula suussa seuraamista, merkille lähetystä (se meni hyvin! uutena asiana kokeiltiin sitä, että koira pysyy aina merkin vastakkaisella puolella vaikka liikun, toiseen suuntaan helpompi mutta toiseen ei). Pitäisi harjoitella vielä enemmän liikkeestä istumista. 30.8. Ketjun kilinä on jo kovinkin kiva asia. Hömpöttely on hauskaa, vaikken vielä tiedä miten kauaskantoisia seurauksia sillä on. Kaukokäskyissä on selvästi raja jota kauempaa annettuja käskyjä ei uskalleta totella (siltä se näyttää), sitä pitäisi saada venytettyä vähitellen vähän kauemmaksi. Pitää vain itse olla tämmöinen hosuja. 26.8. Minulla on menossa kikka kuutosen soveltaminen. Laitan Roudalle aina ketjukaulaimen kaulaan ennen kuin annan sille ruokaa tai muuta nannaa. Sen pitää myös pitää hetken aikaa hyvää kontaktia panta kaulassa. Teen tätä ensin kotona sisällä ja jossain vaiheessa uskaltaudun uloskin. Ei se ota jos ei annakaan. Joka tapauksessa pitää seuraamisen harjoittelussa palata paljon taaksepäin, lisää hauskoja hömppäharjoituksia ja paljon enemmän palkkaa. 15.8. Olen tainnut keksiä salaisuuden kaukokäskyihin, siis siihen miksi liimaantuminen tapahtuu. Tajusin sen kun Routa lakkasi taas nousemasta istumaan ja harjoiteltiin sitä ahkerasti lenkin aikana. Typerä minä. Minähän tuijotan sitä vihaisesti! Koiraa joka käy pahasta sanasta maate! Sen jälkeen olen käskyttänyt sitä taivaalle katsellen ja johan toimii. - Tänään tehtiin kokoava treeni. Tein koiralle purkkiin ruoan valmiiksi, käytiin lenkillä ja tultiin lopuksi keskustorille. Otin purkin esiin repusta. Tehtiin seuraamiskaavio, liikkeestä maahan, luoksetulo (ei pysäytystä), liikkeestä seis, kaukokäskyt ja nouto. Lopuksi ruokaa syömään. Tosi hyvin meni kokonaisuutena ottaen! Seuraaminen oli tosin aika innotonta ja jouduin vähän suhisemaan sille mutkissa, mutta luoksetulo tuli hienosti laukaten ja törmäten ja kaukokäskyissä ei huomauttamista! Loppuun asti koira teki mitä pyydettiin. (Odotin vähän viereiseltä terassilta aplodeja, mutta ei tullut :( ). Jos koira tottelee Tampereen keskustorilla TamUn pelin jälkeen, niin eiköhän siinä ollut ihan hyvä häiriötreeni. Nyt vaan jotain kivoja pieniä temppusia ennen sunnuntaita. 6.8. Rantakentällä pientä jotain: paikallamakuu minä puskassa, seuraamista, noutamista, ruutua, kaukokäskyjä. Luoksetuloa erilaisilla variaatioilla: käsky tule tai tänne, takapalkan heitto tai ei, pysäytys tai ei. Tule-sana on ehdollistunut hitaaseen lähestymiseen. Ruutu taidetaan unohtaa kunnes keksin mitä teen. Nyt vain sekoitan enemmän kuin opetan. Narupallo oli jees! Sellaisella innolla kun kisassakin seurattaisiin niin jippii. 27.7. Mentiin harjoittelemaan ruutua. Ekat kaksi kertaa otettiin melko isolla ruudulla ja silityksellä, mutta koira ei osaa suunnistaa nyt sinne minne pitäisi. Lisäksi tuli moka kun tiputin palkitessa namuja maahan ja haistelu jäi päälle. Otin sitten vielä pikkuisen läpijuoksuruudun (leveys ehkä puoli metriä) hieman toiseen paikkaan ja siinä pääsin palkkaamaan iloisesti, kun se meni hyvin. Avo-hyppy menee nyt iloisesti! 23.7. Harjoiteltiin iltalenkillä vähän yhtä sun toista. Pienellä puistoaukealla otettiin tunnari, eka yrityksellä koira toi ensin väärän, syynä liika into luulen ma. Toisella ja kolmannella kerralla (niiden välissä lisäsin kapuloita) tuotiin ihan oikea heti. Työväenopiston isolla rapputasanteella harjoiteltiin ruutua, noudon palautusosaa ja kaukokäskyjä. Ruutu on kyllä murheenkryyni. Kyllä se sinne menee, mutta saattaa kiertää ruudun reunoja pitkin ja muutenkin tuntuu tosi epävarmalta tuo meno. En osaa opettaa sitä! Noudon palautus meni hienosti laukaten kun matkaa oli tarpeeksi. Kaukokäskyissä tehtiin ensin istumasta maahan, palkkaus, istumasta maahan ja takaisin istumaan, palkkaus, ja viimeiseksi kolme siirtymää (vai neljä?) joiden jälkeen Routa sai nuolla perunasalaattipurkin pohjat, joita olin säästellyt. Nyt tuntuu intoa olevan paljon enemmän kuin surkeina päivinä. Näiden harjoitusten jälkeen alkoi sataa ja minulla hävisi into, joten emme tehneet muuta. 16.7. Viikon kisojenjälkeisen tauon jälkeen harjoiteltiin taas rantaparkkiksella. Palkkiona frolicit, jotka maistuivat, ja tennispallo, joka ei kiinnostanut. Ensin pitkähkö paikallamakuu jonka aikana kävin puskassa kyykkimässä, sitten siitä suoraan suht alhaisessa vireessä siirtyminen tunnarikapuloiden luokse. Vein kainalossa pitämäni muiden sekaan ja lähetin koiran etsimään. Hienosti haisteli ja toi oikean. En ole muuten mitenkään erityisesti pessyt tai tuulettanut palikoita. Koiranhan on tarkoitus tuoda se, jossa hajuni on vahvin. Tietysti olisi hyvä kokeilla joskus niin että joku toinen käsittelisi myös kapuloita, jos vaikka tulisi yllätyksiä. Luoksetulossa katsoin ensimmäistä kertaa mitä tapahtuu, jos teen liikkeen kisanomaisesti niin, että pysäytyksen jälkeen kutsun luokse. Sisällä olen tainnut kerran kokeilla, ulkona tosiaan eka kerta. Kutsun kuullessaan Routa oli ensin yhdellä jalalla lähdössä alkupisteeseen, mutta tuli sitten luokse. Kokeilun pohjustin parilla kutsulla seisovasta asennosta. Lopuksi tein myös läpijuoksuja. Luulen etten jatkossa tee noita pysäytyksistä kutsumisia montaakaan vaan harjoitellaan vaan liikkeen osia. Kaukokäskyjen tilanne on hitusen parempi kuin joku aika sitten. Täytyy lisätä vielä etäisyyttä ja tietysti varmuutta. Merkille lähetys meni hyvin kun aloitettiin ihan vierestä ja pidennettiin kerta kerralta. Ihan harjoitusten lopuksi otin vielä yhden lähetyksen puskista, eikä Routa heti tajunnut mistä oli kysymys, mutta näytettyäni kädellä lisäohjeet sillä välähti ja se juoksi hienosti merkin taakse. Ohjattu nouto oli täysin unohtunut - noutokäskyn kuullessaan koira kipitti luokseni. Se piti ottaa uusiksi. Pitkä seuraaminen froliceja syljeskellen meni hyvällä vireellä. Hyppyyn sopivaa aidanpätkää emme löytäneet joten se jäi ottamatta. - Avo-hyppyä kokeiltiin seuraavana päivänä. Istumiseen tarvitaan vielä käsiapuja mutta mitään suuria ongelmia siinä ei ainakaan ensikokeilulla näytä olevan. - Ostettiin uusi kunnon noutokapula. Hyvin toimii. 2.7.07 Muutaman sairaslomapäivän jälkeen käytiin harjoittelemassa illalla Sorin aukiolla. Paikkaa ympäröivät vilkkaat kadut ja ohitse meni pyöräilijöitä, ja joku koirakin näkyi. Palkkioksi olin murentanut Froliceja, joita en ollutkaan hankkinut pitkään aikaan. Routa oli niihin ihan villinä! Otettiin paikallamakuu noin 3 min, ei ongelmia. Vähän seuraamista, syljin murusia suusta. Sitten ruutuunlähetystä silitystekniikalla. Kaksi kertaa kävin ensin silittämässä ruutua ja lähetin heti palattuani, kolmannella kerralla tein pienen askelsiirtymäkuvion ennen lähettämistä. Oikein hyvä! Kaukokäskyjen yksittäisiä siirtymisiä otettiin pari, ja into oli ihan hyvä. Ajatella jos se kisoissa onnistuisikin. Ohjattua noutoa otettiin kaksi kertaa minun oikeaan, koira oli erittäin innokas. Kolmannella kerralla koitin vielä niin että laitoin koiran seisomaan merkin taakse aivan kuin olisin sen siihen lähettänyt ensin, ja siitä sitten noutamaan. Lopuksi tehtiin oikein pitkä seuraamiskuvio pitkin aukiota Froliceja syljeskellen. Hyi oksennus minkä makuisia ovat. En tiedä pystynkö jatkossa niitä sylkemään. Eiväthän ne edes maistu koiranruoalta. 27.6. Harjoittelin iltapäivällä lähipuistossa vähän nami suussa seuraamista (kyllä on taas heikko kausi menossa) ja illalla metsälenkin jälkeen ruutua ja merkkiä. Merkki on ainoa joka menee iloisesti ja melko hyvin, se on Roudan lemppari tällä hetkellä. Kaukokäskyissä maahanmeno on hidas ja varovainen, istumaan pompataan vauhdilla. 23.6. Seuraamista harjoitellaan tästä lähin vain niin, että makupala on minulla suussa ja syljen sen palkkioksi. Tuntuu menevän paljon paremmin, ainakin intoa on. Tehtiin eka kerran kunnon tunnistusnoutoharjoitus ulkona ruohikolla. Intoa oli eka yrityksellä liikaa, koira laukkasi palikoille, nosti väärän mutta jatkoi haistelua ja toi sitten pureskellen sen oikean. Uusi yritys lähempää ja se menikin vähän paremmin. Täytyy jatkossa olla tarkkana että vire on sopivan matala. 21.6. Taas meikäläisen kokeiluja. Ajelin illalla Kauppiin UKK:n parkkikselle ja päinvastoin kuin yleensä, ajattelin vähän treenailla ennen kuin mennään lenkille. (Posotin ensimmäisellä yrityksellä ajatuksissani risteyksen ohi ja eksyin, mutta se on jo toinen tarina...) Luulin pienessä mielessäni, että koira olisi innoissaan kohta koittavasta metsässä loikkimisesta ja olisi aika hyvässä vireessä, mutta pöh. Pallo ei tänään kiinnostanut ollenkaan - heitin innoissani sen palkaksi, koira juoksi vähän sinne päin ja meni sitten haistelemaan jotain muuta. Sen sijaan lihapulla oli aika kiva, otettiin taas sellainen high-frequency seuraamispätkä. Ruutua mentiin taas silitystekniikalla, noh, ei se nyt ihan täydellisesti mennyt, pari kertaa hortoili jonnekin kulmiin, mutta pari kertaa meni ihan reippaasti keskelle myöskin. Lenkin jälkeen tehtiin paikallamakuu niin että olin auton takana piilossa. Koira näki aivan taatusti kun kurkin ikkunoiden läpi ja auton ali. Ehkä minuutin makasi jos sitäkään ja sitten mentiin palkalle. Voi voi, mitä tästä meidän tokoilusta koskaan tulee. 16.6.07 Mentiin pitkästä aikaa oikein harjoittelemaan rantaparkkikselle. Koira paikallamakuuseen, tein ruudun, häiritsin pallolla, kivellä (ihan kyllä ohi heitin ;)), juosten. Hyvin pysyi. Palkkio kuivattu kala takaa laukun päältä. Sitten ruutu. Ekaksi palkkiona makupala ruudussa. Koira ei osannut yhtään hakeutua keskelle vaan kiersi kaikki kulmamerkit, eli ei ymmärtänyt mitä oli tekemässä. Sitten muutettiin systeemiä. Koira istumaan lähetyspaikkaan, itse kävin silittelemässä maata ruudun takaosassa. Lähetys kohti ruutua - koira menee suoraan silittelemälleni pläntille. Hienoa! Palkkiona juoksin ruutuun antamaan nakkia. Toinen kerta ihan samalla tavalla. Kolmannen lähetyksen tein ilman silityksiä, ja sekin meni juuri miten pitikin. Makupalat ruudussa unohdetaan tästä lähtien ja kokeilen sitä silittelymeininkiä jos se vaikka tepsisi. Seuraaminen. Otin laukusta tennispallon, heittelin sitä vähän ilmaan, koira iloistui. Tehtiin pari vähän lyhyempää harjoitusta ja yksi vähän pitempi, ja palkaksi pallo lensi. Koira oli aivan innoissaan (ja ohjaajakin)! Seuraamisesta seisominenkin meni oikein rivakasti. Kaukokäskyt. Niissähän on ollut ongelmia ja olen ottanut niitä ennen ruokailuja, siis pelkkiä istumaannousuja. Nyt otin salaa laukusta uuden vinkusiilin. Koira sivulle, maahan, itse matkan päähän. Istu+käsimerkki - koira nousee iloisesti :) :) - siili lentää! Se meni hyvin. Siili vain oli aika ihmetyksen aihe, vinkuminen ei koiraa erityisesti innosta. (Olisipa elävä orava.) Luoksetulossa liki tuleminen on pieni ongelma. Olen kyllä koittanut harjoitella sitä erikseen. Siinä vain käy monesti niin että koira tulee ensin vähän liian väljästi ja vasta eri pyynnöstä tulee ihan liki. Semmoisiakin harjoituksia olen sitten tehnyt että makupala on siinä nenän kohdalla jo koiran tullessa, silloin se tietysti tulee liki mutta siinä on se käsimerkki silloin mukana, sitä en haluaisi. Tänään ei otettu pysäytyksiä. Pitää jatkossa harjoitella sitä että koira tulisi vauhdilla vaikka takapalkka on aktivoitu. Nyt ollaan otettu oikeastaan aina niin että jos takapalkka aktivoidaan niin sille saa mennä. Pitääkin ottaa se takajuttu jatkossa joka kerta, siis olla heittävinään jotain, vaikka palkitsisikin luoksetulosta. Ohjattu nouto. Otin kerran kummaltakin puolelta niin että koira seisoi dummytörpön ja kapulan välissä, ja kummallakin kerralla lähti hyvin viittaamaani suuntaan ja toi kapulan iloisesti. Tästä se tykkää. Merkille lähetystä otin kolme kertaa pitenevällä matkalla ja tosi hyvin meni. Otin lopuksi vielä kaukokäskyt istu-maahan-istu ja heitin siiliä. Vau, se tottelee! Ihana t+unne vaihteeksi. Nyt minulla oli kahdenlaisia leluja ja kolmenlaisia nameja. Pakko vaihdella. Tuntuu että minulla on ikään kuin muuta74ma vesisäiliö joista voin laskea määrätyn määrän vettä. Palloa voin heittää 5 kertaa kunnes se kyllästyttää, voin antaa kaksi nakkia kunnes kyllästyttää jne. Varsinainen harrastuskoira. Jos saan sen avo ykkösen joskus tuon kanssa niin ostan kyllä kuohuviinipullon. 14.6. Sellainen fakta lävähti tässä päin nassua, että motivoinnissa on pahasti puutteita. En ole tarpeeksi hauska ja mielenkiintoinen, harjoitukset ovat tylsiä ja ennalta-arvattavia eivätkä palkkiot ole riittäviä. Jotain tarvitsee tehdä! Kaukokäskyt ovat olleet tässä ihan surkeassa jamassa, kun koira on ollut korvat suippuna maahan liimaantuneena. Nyt olen kokeillut pari kertaa ennen ruokaa niin että kuppi on ollut maassa koiran takana ja se on päässyt heti syömään kun on noussut maasta istumaan. Ekalla kerralla koira oli ihan ihmeissään että mitä, nytkö, syömäänkö. Tokalla kerralla meni jo vähän paremmin. Tänään koitin ennen ruokaa niin että ensin heittelin sille nappuloita kopeiksi. Sitten laitoin koiran makuulle, menin pienen matkan päähän, pyysin istumaan ja kun se nousi, heitin nappulan suuhun. (Hyvin sai muuten kiinni!) Oli vähän eri ääni kellossa kuin tässä aiemmin. Tänään ostin vinkulelun, jos Routa vaikka siitä innostuisi. Ainakin se oli kovin kiinnostunut siitä, vaikka arastelikin sen suuhun ottamista, kun se vinkui. Pallosukkaa ja namisukkaa pitää kokeilla myös. Narupallon kiskominen ei sitä useinkaan huvita, vaikka omaa remmiä se voi kiskoa. Kissanruokapurkit ja cesarit täytyy myös ottaa käyttöön. - Kokeilin tässä pari päivää sitten miten avo-hyppy menisi. Kyllä siitä liikkeen saa. - Tunnarit menivät eilen illalla oikein kivasti tässä meidän eteisessä! Pitäisi kokeilla joku päivä ulkona. - Hups, onpa paljon kokeilemista :D 3.6. Ollaan nyt taas parina iltana harjoiteltu tunnarikapuloiden kanssa. Viimeisimmällä kerralla lamppu syttyi! Vein koiran odottamaan ets-käskyä ihan kapuloiden viereen ettei se innostuisi niiden luokse juoksemisesta. Koira haisteli kapulat rauhallisesti läpi ja toi minulle ihan oikean! Hienoa!! 31.5. Ensimmäinen varsinainen harjoittelutuokio kokeen jälkeen. Kyllä käydään niin puolella vaihteella talveen verrattuna. Pitäisikö tuo oikeasti ajella kaljuksi vai mikä auttaisi, vai auttaako mikään. Intoa on tehdä korkeintaan joku yksi kaksi juttua ja sitten lopahtaa, vaikka tulisi lihapullaa kaaressa. Kokeilin nyt antaa makupalat maassa syrjässä olevasta laukusta enkä taskusta. Seuraavia koitettiin: seuraaminen (alussa lihapullalla lötköillen, lopussa remmiä revitellen haukkuen), kaukokäskyt (en jaksa nousta enää toista kertaa), luoksetulo (vauhdilla!), ruutu (mikä? missä? tännekö päin? ei se täällä ole!), merkki kolmelta etäisyydeltä (loistava!), ohjattu nouto kummaltakin puolelta (hieno ja vauhdikas!). Remmikiskonta-innostamisella tehtiin myös kovaääninen maahanmeno. Kova se on ainakin köydenvedossa, kun haluaa. Taitaa sopiva tokotavoite tosiaan olla meillä se TK2 ja siihen loppuu. Ainakaan en enää koskaan erehdy ilmoittamaan tuota kesäkisoihin. Muutenkin tuntuu juuri tänään siltä että tuon elukan motivointi on minun vajavaisilla taidoillani liian vaikeaa. Mutta toisaalta olen antanut itseni ymmärtää, että tämmöistä näiden kanssa on, välillä menee lujaa ja sitten välillä lujaa, toiseen suuntaan. Olisi vaan kiva kun tuota kiinnostaisi yhteistyö edes vähän enemmän. - Tunnistusnoutoa ollaan taas kokeiltu ihan kotosalla eteisessä. Ajattelin ottaa mukaan ne muut kapulat. Kasasin vähähajuiset röykkiöksi ja sinne jonnekin lähistölle se hajustettukin. Jos Routa malttaa haistella, se löytää oikean hetkessä. Mutta usein sillä on liikaa vauhtia tähän hommaan ja se tuo vain jonkin. Mutta jatketaan. 26.5. Eka virallinen toko Pirkkalassa. 175,5p I-tulos sij. 3/9 (vai kuinka monta siellä loppujen lopuksi olikaan). 21.5. Käytiin Hervannassa mukamas ryhmässä harjoittelemassa, no eihän siellä ollut oikein ketään. Ainoa varsinainen treenikaveri oli lähtenyt juuri kotiin oksettamaan koiraansa myrkkysyötin varalta. Tultiin ihan kieli vyön alla, olisi pitänyt ottaa alku vähän rauhallisemmin. Nyt aloitin sillä että koira sai istua ja läähättää ja laitoin ruudun, merkin ja ohjatunnoudonkapulan valmiiksi. Sitten lähdettiin kiertämään kenttää ja palkitsin kontaktinotosta. Ei ollut oikein halukasta meno. Merkille lähetin pari kertaa, ensin pitää kyllä näyttää kädestä pitäen miten merkki kierretään mutta seuraavilla kerroilla se jo miltei muistetaan. Ohjattu nouto minun oikealle, koiran vasemmalle meni tosi hyvin! En vaatinut luovutusta vaan riitti että toi kapulan vauhdilla minulle. Luoksetulo lähti hyvin laukalla ja palkkasinkin kesken heittämällä namut. Sitten muisteltiin vähän sitä edessäistumista erikseen. Kaukokäskyt istu-maahan menivät ihan läskiksi kun koira ei noussut makuulta. Joskus se vain imeytyy maahan. Nuhteluni ei ainakaan edesauttanut asiaa. Pikkuisen seuraamista saatiin aikaiseksi. Käytin liikkeestä maahanmenosta harvinaisen matalaa maa-tavua, mahtoikohan se järkyttää herkkispoikaa... Ainakin tuli selväksi että helteessä ei kyllä mistään tule mitään. Tosi kiva alustus lauantaille. Ruutuun lähetin vähän vinosta. Routa ei huomannut ollenkaan minne olisi pitänyt mennä ja lähti kohti merkkipönttöä. Kutsuin takaisin ihan neutraalisti ja lähetin uudelleen, nyt se ei uskaltanut lähteä ollenkaan. Jätin sen sitten istumaan ja menin itse ruudun taakse, kutsuin koiran ruutuun. Se sentään onnistui. Paikallamakuu taisi olla ainoa oikein kympin suoritus, mitä nyt se perusasentoon nousu... Koira ei jaksanut juuri makuulta nousta ollenkaan. - Illalla kun oli jo viileämpää käytiin iltalenkillä rantaparkkiksen kautta. Siellä kyllä oltiin kovinkin pirtsakoita, seurattiin virkeästi ja nyhdettiin hihnaa. 14.5. Omaa tokoilua Keskustorilla. Tehtiin ruutu valmiiksi ja ohjatun noudon harjoituspaikka. Laitoin koiran pöntön ja kapulan väliin ja käskin hakea. Ihan väärä käskykin ja Routa meni vain haistelemaan kapulan luota. Toisella ja kolmannella kerralla onnistui paremmin. Sitten harjoiteltiin vähän seuraamista. Koira oli löysä lötkö eikä keskittynyt yhtään. Huomasin että meillä on yleisöä, joku mies katseli teatterin luota touhujamme. Luoksetulon jälkeen hän tulikin puhumaan. Routa oli ensin ihan epäluuloinen ja haukkui, mutta sitten se rauhoittui tarkkailemaan namutaskuani. Pyysin miestä tekemään kanssani luoksepäästävyysharjoituksen, eli tulemaan eteemme mutta ei koskemaan koiraan. Se meni oikein hyvin, Routa ei edes katsonut miestä. Sitten taas juteltiin ja mies rapsuttelikin Routaa, joka oli nyt jo sulanut. Demonstroin pari kaukokäskyä siinä samalla. Lopuksi teimme vielä ruudun kaksi kertaa, eka kerralla suorapalkka ruudussa ja toisella kerralla pysäytin seisomaan ja menin palkkaamaan. Rapsuttelujen jälkeen Routa oli paljon skarpimpi ja halukkaampi. 7.5. Tokokentällä. Harjoiteltiin itseksemme, lähistöllä oli kyllä muita koiria ja haukkua koko ajan. Sää oli lämmin ja koira aluksi aika veltto, joten se sai lähinnä makailla puussa kiinni ja tehtiin sitten välillä aina jotain pientä. Tein ihan ensin pikkuisen ruudun muhimaan. Kokeiltiin juuri saamiamme ohjatun noudon kapuloita. Törppö toiselle puolelle ja kapula toiselle, Routa niiden väliin. Käsimerkistä ja ota-käskystä se haki kapulan ihan oikein. Wow! Käytiin läpi muutakin osaamaamme: seurailua käännöksineen (jos Routa on liian intona, täyskäännös menee pipariksi - pitänee muistuttaa se mieleen juuri ennen kilpailusuoritusta), kaukokäskyjä, luoksetuloa. Luoksetulossa se ei kyllä tule ihan niin lähelle kuin haluaisin ekalla yrityksellä. Paitsi joskus sillä on tapana pukkaista ja sitten istua :) Pysäytetyssä luoksetulossa ongelma ei ole pysäytyksessä, se menee suullisella käskyllä, vaan siinä luoksetulossa. Takapalkka on omaksuttu erittäin hyvin eikä tahdota tulla lähemmäs. Nyt pitääkin alkaa harjoitella myös sitä että takapalkalle ei päästetä vaan palkitaan ohjaajan luona. Merkille juoksua otettiin myös, ensin ei muistanut ihan tarkkaan että sen taakse piti kiertää mutta sitten menikin jo ok, muutama metri matkaa. Piilotin tunnarikapulan ruohikkoon ja laitoin etsimään. Tajusin sitten että voi ei, koira ei saisi olla niin intona tässä harjoituksessa. Löysi lopulta kapulan vaikka ensin haki kyllä aika laajalta alueelta. Lopuksi kokeiltiin ruutuunlähetystä niin että meninkin lähetysmatkan sivulle ja pyysin sitten ruutuun. Koira tuli hämmentyneenä viereeni! Hihii, bugi. Uusintayrityksillä jo onnistuttiinkin. Viimekseksi kokeiltiin niin että olin ruudun takana eli koira tuli minua kohti. Se meni jo hyvin. Treenikaveri kokeili omalla koirallaan ruudunsilitystekniikkaa. Minulla vaan on se lihapulla ruudussa. 28.4. Ollaan tässä kotosalla kouluteltu silloin tällöin. Roudalle tuntuu sopivan sellainen tyyli josta itsekin pidän - tehdään kerran mutta oikein eikä toistella turhia. (Joskus pitää tehdä kahdesti, heh, heh.) Tänään harjoiteltiin isolla ruohokentällä Särkänniemen takana. Matkalla sinne piilotin tunnarikapulan pari kertaa heinikkoon ja lähetin etsimään. Iloisesti haki sitä kunnes löysi ja toi reippaasti, joskin hitusen kai pureskellen. Otettiin sitten vielä pari pidä-irti -harjoitusta. Ruoholla laitoin koiran paikallamakuuseen, tein ruudun ja laitoin yhden purkin erikseen merkkiharjoittelua varten. Ei loppuistumista vaan vapautus namukasalle (kaksi raksua :D). Sitten tehtiin muutama käännös joista heti palkka. Omasta mielestäni Routa pysyy hyvin mukana jos se ei vaan lähde sählävaihteella liikkeelle. Se huomaa herkästi vasemmalle käännöksen, ei saa liioitella. Sitten vielä yksi vähän pitempi pätkä (tosi pitkiä en vaan raski tehdä! Miten ikinä pääsemme BH:sta läpi...) Kaukokäskyissä ei meinannut nousta istumaan. Joku ihme ilme taas naamalla, "ei vaan pysty". Otin sitten kerran ihan nenän edessä namulla nostaen, ja sitten se meni vähän kauempaakin. Noudon palautusharjoitus taas niin että koira istumaan, kapula sen eteen maahan, välimatkaa reilusti ja noutokäsky. Kun koira laukkasi, kehut, kapula pois suusta vauhdissa ja palkka. Kyllä sillä tuolla viisiin on vauhtia, mutta mitenkä sitten kun matka lyhenee. Luoksetulo tehtiin myös samalla reseptillä, vauhtia oli. Erikseen harjoiteltiin kerran istuminen eteen. Siinä olisi kyllä fiilaamista että saataisiin sellainen tosi tiivis asento, mutta en vaan jaksa enkä viitsi, kun minusta se näyttääkin niin hassulta ja teennäiseltä. Sitten kokeiltiin pysäytystä takapalkan aktivoinnin jälkeen. Nyt liikkeelle houkuttelun jälkeen painotin enemmän suullista käskyä enkä näyttänyt selkeää käsimerkkiä, ja koira pysähtyi. Kyllä siitä varmaan liike saadaan kasaan kesän aikana. Viimeisenä tehtiin ruutuun lähetys, suoraan eteenpäin kuten aina (pitäisikin kokeilla ruudun takaa lähetys, hihi) aika pitkältä matkalta ja hienosti meni suoraan keskelle ruutua! Harjoittelun lopuksi heiteltiin narupalloa, painittiin ja rapsuteltiin, ja Routa sai purutikun jonka löysin repun pohjalta. 23.4. Koirakoulussa. Taisin vähän eksyä omasta ryhmästä, mutta ei sen väliä koska ei ole kouluttajaa. Harjoittelin vähän kaikenmoista. Noudossa nopeaa palautusta (luovutuksen ei väliä) pitkällä matkalla, hitusen seuraamista kapula suussa. Istui liikkeestä kapula suussa! Merkille lähetystä. Pitemmällä matkalla ei heti älyä mennä merkille asti vaan tekee kiemuran vapaavalintaisessa paikassa, eli ei ole ihan vielä takaraivossa mitä pitää tehdä. Pari takapalkan aktivointia ja sille vapautusta. Sen se jo osaa. Paikallamakuu jonka aikana kävin tupakkakatoksessa seinän takana. Tein ruudun metallipurkeista, nami sisällä. Sitten harjoiteltiin jotain muuta, olikohan nopeita maahanmenoja, kaukokäskyjä. Sitten mentiin hollille, valmisteltiin ruo-tavulla ja lähetys. Hienosti suoraan ruutuun! Vau! Pari kertaa laitoin sen hetkeksi tolppaan kiinni ja ihmeteltiin vain muiden harjoittelua. Viimeiseksi tehtiin hyppy. Routa ei haukkunut koko puolen tunnin aikana kertaakaan ja se oli erittäin kontaktinhakuinen ja tottelevainen. Olin antanut sille osan ruoasta tunti ennen koulutusta eli se ei ollut nälkäinen. Kuitenkin lihapullat kelpasivat :D Ehkä se on tyytyväisempi täydellä mahalla? 16.4. Koirakoulussa, ensimmäistä kertaa kilpailevien ryhmässä. Roudan kanssa tehtiin ensi kertaa kolmen minuutin paikallamakuu piilossa. Kurkin tosin koko ajan reunan yli, minkä koira varmasti huomasi. Hyvin pysyi paikoillaan, ei juuri katsonut perääni. Kuukauden teemaliike on nouto. Näytettiin muille tämänhetkinen tilanne. Kapulalle juoksu on hyvä mutta koira palaa hitaammin ja näyttää kärsivältä kapulansa kanssa. Pitää harjoitella sitä paluuta ja luovutusta iloisesti. Niinhän me oikeastaan olemme jo tehneetkin, aika vähän ollaan otettu koko noutoa. Mutta lisää siis ja vielä iloisemmin. Häkissä kokeiltiin hyppyä, se menee iloisesti yhdestä käskystä. Sitten otettiin kapula ja kokeiltiin ensi kertaa hyppynoutoa. Heitin kapulan esteen taakse, lähetin koiran noutamaan, se otti kapulan, käskin luokse, se hyppäsi taas ja luovutti hienosti. Wow! Näköjään kun palaset osataan niin ne voi yhdistää uudella tavalla ilman erityisiä ongelmia. Fiilaamistahan nyt aina on mutta noin suunnilleen. Otin pari takapalkalle vapautusta, sitten takapalkan aktivointi ja luoksehoukuttelu ja pysähdys, ja sitten vielä ilman takapalkkaa suora luoksetulo. Luoksepäästävyyttä otettiin ihan uuden ihmisen kanssa. Se meni näin: Ihminen lähestyy, minä toistan Istuuu. Koira istuu. Ihminen koskee kuonoon. Routa nousee seisomaan ja ottaa kontaktin namitaskuun. Routa käsketään takaisin sivulle. Ihminen tarttuu kuonoon ja katsoo hampaat. Routa istuu edelleen sivulla. 11.4. Omaa harjoittelua rantakentällä. Leikittiin ensin kepinheittoa ja se oli Roudasta hauskaa. Sitten tein ruudun valmiiksi odottelemaan. Noutamista harjoiteltiin 1. pelkkä tuominen (ei nostoa) 2. nosto ja tuominen 3. noutaminen. Kolmannella kerralla otin kapulan suoraan tuodessa suusta ja palkkasin, kahdella ensimmäisellä kerralla vain kiitin ja pyysin sivulle. Harjoiteltiin seuraamista muutaman käännöksen verran, Routa oli innolla mukana. Vasemmalle käännöksissä kontakti helposti herpaantuu hetkeksi, pelkääkö että tallaan päälle vai mitä. Liikkeestä istuminen meni hyvin, kun hidastin käskyssä pikkuisen. Takapalkkaa kokeiltiin taas. Kaksi kertaa vapautin suoraan syömään, kolmannella kutsuin ja pysäytin (pysähtyi muuten tosi hyvin). Neljännellä kerralla olin vain heittävinäni sinne makupalan ja sanoin taka, mutta kutsuinkin koiran. Se tuli tietenkin hitaasti. Sitten otettiin vielä yksi suora luoksetulo josta palkkasin jo puolivälissä kun vauhti oli hyvä. Kaukokäskyt istu-maahan-istu-maahan menivät oikein napakasti. Seisomaan nousu on vielä jäissä. En varmaan osaa opettaa sitä kun Routa on siitä niin villinä. Sitten se kauan odotettu ruutu. Mentiin aika kauas, ruo+rapsutus ja lähetin. Routa ei älynnyt! Ruutu oli liian kaukana. Kutsuin luokse, ruo+rapsutus ja näytin samalla lailla kuin hakuharjoituksissa että tuonne päin. Sitten lähetin. Nyt Routa lähti etenemään ja löysi jopa makupala-alustallekin. Sitten kokeiltiin lyhyellä matkalla vielä niin ettei ruudussa ollut makupalaa vaan käskin seisomaan. Sepä onnistui! Siitä tuli juhlan paikka. 4.4. BH-harjoitukset, kaupunkiharjoittelua. Routa istui älyttömän siivosti kun toinen koira ohitti enkä ollut siinä vieressä! (Niin se teki itseasiassa yhden ällistyttävän kerran aiemminkin Sakariasta haettaessa. Aidassa oli iso reikä. Routa odotti pihan puolella ja pikkukoira meni kadulla. Routa vain makaili eikä reagoinut toiseen koiraan mitenkään.) Alussa piti olla niin kärsimätön ja haukahdella, mutta loppua kohti malttia alkoi löytyä paremmin. Kokeiltiin myös sitä kun joku tulee kysymään neuvoa. Halusin nähdä mitä tapahtuu jos en käskytä, ja kyllähän Routa ensin loikahtaa muttei sen jälkeen ole enää kiinnostunut. Kun saisi sen alkuloikan pois niin olisi siisti suoritus. 1.4. Möllikisat. » 28.3. BH-treeneissä. Otettiin luoksetuloa koirien ja ohjaajien muodostamassa kujassa. Routakin kokeili niin että vieras koira kutsuttiin minun ja Roudan välistä. Hyvin onnistui. Henkilöryhmäkin meni ok. Seuraamaan lähtö hämmingin keskellä ei kyllä aina oikein mene. Liikkeestä istuminen sujuu jo aika sulavasti jos viivähdän käskyn kohdalla hetkisen. - Makuulta istumaan nousu -ongelma selvitetty. Minähän aloitin aikoinani opettamaan sitä Roudalle sivu-käskyllä. Miten olin sen unohtanut... Sillä käskyllä Routa nousee aika hyvin. 26.3. Omaa kivaa rantakentällä. Tarkoitus oli kokeilla, miten koira suhtautuu siihen että otetaan monta liikettä peräkkäin palkkaamatta namulla välillä. Tein ihan ensin ruudun palkkoineen metallipurkeilla ja lähdettiin sitten seuraamiseen ja muuhun. Koitin pitää kehumisetkin aika vähäisinä liikkeiden välissä, koska Rasmuksella se oli ollut parempi niin - jos sitä kehui paljon, se luuli että homma loppui ilman palkkaa, tylsää, mutta jos jatkoi sujuvasti liikkeestä toiseen, se työskenteli hyvällä tarmolla. Eipä sovi Roudalle! Routa raukka synkkeni liike liikkeeltä. Ei ollut kyse siitä ettei sitä ilman palkkaa enää olisi huvittanut. Ei, vaan se jotenkin masentui, luuliko tekevänsä väärin, ja esimerkiksi se ei suostunut enää nousemaan käskystä makuulta istumaan. Mikä tietysti emäntää hermostuttaa, ja noidankehä on valmis. Voi voi, miten tämä nyt ratkaistaan! Luulen etten tee mitään namikasaa "kehän" laidalle, se stressaa koiraa liikaa. Liikkeiden jälkeen on myös annettava isot kehut. Ja sitä istumaan nousemista on harjoiteltava paljon iloisesti mutta ilman käsimerkkiä. Nyt onnistuin saamaan koko koiran ihan lukkoon. Oma vikani, olen opettanut ihan väärin. Otetaan ruokakuppiharjoitukseksi istumaan-maahan-siirtymisiä ilman käsimerkkiä niin että saadaan siihen taas ilo mukaan. Voi koira pientä, parhaansa se aina yrittää. Ruutuun lähetys muuten onnistui oikein hienosti! Siitä Routa tykkää. 20.3. Tehtiin citylenkki ja harjoiteltiin aina siellä täällä. Paikallamakuu Hämeenpuistossa. Routa oli vähän hämillään jostain syystä mutta suoritti tehtävän kyllä. Seuraamista patsaan ympäri. Routa huomaa vasemmalle kääntymiset herkästi yläkropan kierrosta, ei saa liioitella. Muita liikkeitä harjoiteltiin keskustorilla. Otettiin muutama merkille lähetys, onnistui lopulta jopa muutaman metrin päästä. Luoksetuloja tehtiin, välillä tahtoo jäädä liian kauas istumaan ja välillä tulee ihan varpaille. Iloinen laukka-askel tuo kuitenkin aina ohjaajan luo ja se on minulle tärkeintä. (Onpa muuten unohtunut kokonaan harjoitella takapalkkaa :-o...) Sitten otettiin hassutteluharjoitus: juoksua, maahan nopeasti ja palkka, juoksua taas ja maahan, sitten seisahtumisia. Jokusen kerran hairahtui menemään makuulle, taisin käskeä huonosti. Kokeiltiin myös liikkeestä istumisia ja ne sujuvat nyt jos hiljennän melkein pysähdyksiin ennen kuin komennan. 14.3. BH-kurssilla 3. Liikkeestä istumaan meno onkin kiperämpi ongelma kuin ensi näkemältä vaikutti. Vaikka koira osaa istua käskystä, se ei istu kesken liikkeen vaan jäisi mieluiten seisomaan. Ohjaajalta tuli palautetta että on palattava takaisinpäin koulutuksessa. Tottahan se on, jos ei osaa niin ei osaa. Eli pyydetään istumaan ja jätetään vasta kun peppu on todellakin maassa, eikä tarvi lähteä kauas. Paikallamakuu 4 minuuttia ja sitten vielä lyhyempi. Toisessa makuussa vieruskaveri nousi istumaan ja lähestyi Routaa kun omistajansa tuli savu korvista kohoten sitä kohti. Routa yritti makuulla vetäytyä kauemmaksi, näytti vähän huvittavalta ja oikeastaan liikuttavalta. Sai kehut tietty :) Luoksepäästävyydessä ensimmäisen henkilön lähestymisen Routa kesti hienosti istumassa loppuun saakka, mutta vähän vieraamman kanssa joka kuitenkin on Routaa joskus villinnyt ei mennyt ihan yhtä kympisti. Routa pompahti aina sivulta eteeni istumaan! Sitten seuraamista omaan tahtiin. Parani koko ajan. Tein pitkää kaavaa mutta palkkasin välillä. Harjoiteltiin taas ilmoittautumista. Meni rauhallisesti, nousi istumasta seisomaan muttei ollut kiinnostunut "tuomarista". Lopuksi otettiin ohituksia ja vierekkäin seisahtumista ja kättelemistä. Älyttömän hyvin meni! Eipä olisi uskonut että tämä on sama koira kuin joskus reilu vuosi sitten. Halvalla olisi lähtenyt silloin mutta nythän se on aivan ihana :) 12.3. Omia kuvioita "Sakariaksen" koulun pihassa, jossa oli sulanut raita. Otettiin ruutua, palkkana namu ruudussa kuten aiemminkin. Ennen ruutuun päästämistä tehtiin vähän yhtä sun toista, seuraamista pääasiassa. Motivaatio ei koiralla ollut huipussaan. Vasta kun tein harjoituksen jossa koira sai namua kahden metrin välein, sillä alkoi olla hauskaa ;) Itse ruutuun lähetys meni hyvin joka kerralla. Noutoa kokeiltiin niin että kapula piti poimia matkan varrelta. Oli vähän hidasta eka kerralla joten toisella kerralla juoksin karkuun heti kun kapula oli suussa. Paikallaolo meni hyvin. Se alkaa olla aika luotettava, jes. 7.3. BH-kurssilla 2. Tänään harjoiteltiin taas liikkeestä istumista. En ole harjoitellut sitä yhtään kotona. Välillä se onnistuu ja yleensä koira jää seisomaan. Käsky täytyy olla niin erilainen kuin maahan- ja seiso-käskyt ettei sekoittumisen vaaraa ole. Maahan sanon aika matalasti eikä se ole vaaravyöhykkeessä, mutta issstu ja ssseiso voivat sekoittua. Paikallaolo otettiin aika lähellä mutta selin, 4 minuuttia. Palkkasin kerran välillä kun vieressä häröiltiin ja Routa kesti silti makuulla. Sitten kokeiltiin luoksepäästävyyttä. Mikä riemu! Minulla siis. Routa pysyi melkein täysin istumassa kun vieras ihminen tarttui sen kuonoon. Ei mitään silmille pomppimista. Jee! Sitten tehtiin harjoitus, jossa ilmoittauduimme tuomarille. Piti sanoa nimensä, koiran nimi ja rotu ja ilmoittautua kokeeseen koiran istuessa rauhallisesti. Meillä alkoi näin: "Ohjaajan nimi on ÄRRRRH! Istu! Eiku se ei ollut se, vaan M..." :D Sen jälkeen Routa istui kiltisti. Kai meidät olisi huolittu kokeeseen. Lopuksi harjoiteltiin henkilöryhmää. Välihaukkumiset olivat paljon vähemmät kuin viime kerralla ja Routa makasi tolppaan sidottunakin ihan lunkisti. 6.3. Ollaan harjoiteltu viikon aikana aika paljon rauhoittumista, siis ihan seisoskelua ja istuskelua kesken lenkin. Tuntuu auttavan. Ollaan tehty myös erimittaisia seuraamisia. Huomio tahtoo välillä herpaantua jos mielessä on paljon muuta. Jos käännyskelen nopeassa tahdissa, koira pysyy ihan hyvin messissä. 28.2. BH-kurssilla 1. Ollaan nyt muutaman kerran tavallisen koirakoulutuksen sijasta täällä. On vähän eri koiria ja erilaisia harjoituksia. Roudalle oli vähän liian jännää ja se haukkui paljon odotteluaikana. Tehtiin aika pitkiä seuraamisia. Huomasin että kontakti säilyy paremmin jos käsi on makupalataskun tuntumassa. Sillä saan vähän lisää pituutta ja sen voi häivyttää pois. Myös paikallaoloa harjoiteltiin, se meni ihan hyvin. Uutena asiana kokeiltiin liikkeestä istumista. Eipä ole helppoa - vaikka koira tuntee istu-käskyn, sen yhdistäminen liikkeeseen sekoittaa helposti pään. Mutta harjoittelua vaan. 19.2. Her-koirakoulussa. Oltiin ainoa koirakko ja saatiin sitten yksityisopetusta. Kaikki meni aivan pieleen :D Seuraamisessa ei Routa keskittynyt juuri yhtään. Joku pätkä meni hyvin, sitten se taas haahuili. Eräskin täyskäännös meni varsinaiseksi piruettisolmuksi. Miten ihmeessä koiran saisi rauhallisemmaksi mutta kuitenkin säilyttämään motivaationsa? Nyt vire on liian korkea. Jättävissä liikkeissä Routa edelsi käskyä monta metriä. Asiaan saattoi vaikuttaa sekin, että se sai minulta vähän rökitystä karattuaan ohjaajan koirien luokse. Routa paljastuu vähitellen todella ohjaajapehmeäksi koiraksi. Se on suuri yllätys, koska se on murrosiässä ollut täysin kuuro ja tunnoton. Nyt se näytti piiskatulta lätäköltä torujen jälkeen. Joka tapauksessa meillä on nyt suuri tekeminen sen kanssa että Routa pysyy seuraamisessa mukana ja saadaan hommaan vähän järkeä. Voih. Luoksetulossa se tuli alistuvasti ja pysähtyi ja kävi maate ennen kuin pääsi luokseni. Ihan ihme toimintoja nyt tullut mukaan! Sitten kun luoksetulo onnistui niin se oli "kympin suoritus". Piippaus ja vikinä ovat ongelma. Näyttelyissähän se ei ole äännellyt hermostuneesti, mutta tokossa kun pitäisi makkaroiden eteen tehdäkin jotain niin johan alkaa vinkuminen. Pitää ottaa lenkkeilyohjelmaan mukaan penkillä istuminen ja rauhoittuminen. Sitä vaan on mukamas aina niin kiire. - Tulipa vaan mieleen että pitäisiköhän pitää kohta ihan rehellinen koulutustauko. 15.2. Omaa harjoittelua iltalenkin lomassa. Otettiin parkkipaikalla seuraamista niin, että jätin muutaman herkun odottamaan maahan ja tehtiin sitten vähän pitempi pätkä. Tämäpä olikin vaikeaa. Houkutus oli vähän liian suuri. Pitää totuttaa tähän jatkossa enemmän. Olen tähän asti antanut herkut paljolti taskusta, koska en ole jaksanut kantaa mitään purkkeja mukana. Tämän pitää nyt muuttua. Bussipysäkin vieressä harjoiteltiin vieressä istumista ja katsekontaktia. Sarjassamme nolouksia. Siinähän seison ja päästelen erilaisia ääniä ja koira mulkoilee vain ihan muihin suuntiin. Lisää tätäkin harjoitusta. Kirkon portailla tehtiin paikallamakuu. Se sentään meni hyvin. En ottanut aikaa mutta ehkä kolmisen minuuttia. Hämeenpuistossa vielä otettiin muutama istu-maahan-kaukovaihto. Menivät oikein ripeästi ja paikallaan. Lopuksi kokeilin maahan-seiso-vaihtoja ihan vieressä ja kyykyssä. Se on vähän liian kivaa eikä koira oikein vielä keskity siihen mitä tehdään vaan pelkkään namiin. Sivulletulo on kummallisen vaikeaa välillä, just sellaista onko-ihan-pakko. 12.2. Her-koirakoulussa. Pitihän se arvata että kun on mennyt melko pitkään melko kivasti, niin sitten tulee takapakkia. Jonkun tuoksun uroo taas bongasi alussa ja sitten oltiin ihan nuppi sekaisin. Piip piip, hau hau, ei mitään keskittymiskykyä, seuraaminen pelkkää sähläystä. Keskivaiheilla tuntia meni vähän aikaa hyvin kun harjoiteltiin ruutua, se oli hauskaa ja myös noutaminen, kun saatiin kokeilla ohjatun noudon kapulaa ja kokeiltiin noutaa oikealta takaviistosta. Se oli oikein kivaa koiran mielestä. Paikallaolot menivät (3 min + 2 min) mutta varsinkin jälkimmäisellä kerralla koira oli koko ajan kuin lentoon lähdössä. Voih, ja vielä kerran voih. 9.2. Ollaan harjoiteltu katsekontaktia valmis-sanasta kisaan tähdäten. Menee jo aika hyvin. Merkille meneminen on Roudan mielestä ihana leikki, niin ihana että merkki menee monesti nurin päin rynnistettäessä. Vieressä seisten se osataan jo kiertää, mutta merkille lähetys hiemankaan kauempaa ei vielä onnistu. Nouto muuten menee nyt tosi hyvin. Routa osaa kapula suussa tulla luokse ja seurata, nostaminen onnistuu, pitäminen (ja kapulan tökkiminen) onnistuu. Olen tosi tyytyväinen. Ruutuunlähetys meni hyvin viimeksi kun kokeiltiin. Ruutu oli suht pieni. Luulen että ruudun suurentuessa tulee ongelmia. Lenkkien lopussa kotia lähestyttäessä Routa tarjoaa usein seuraamista, jonka käytän hyväksi ja teen joko pitemmän pätkän seiväs takapuolessa tai sitten käännöksiä ja temmonmuutoksia. 5.2. Her-koirakoulussa. Reilusti pakkasta ja tuiskuakin. Paikallaoloharjoitukset menivät aika hankaliksi. Kokeilin käydä ensi kertaa ryhmäharjoituksissa kulman takana - ei mitään. Routa ei paljoa katsellut minne menin. Toisessa harjoituksessa kouluttaja käveli koirien välissä ja pysähtyi viereen. Koirien takana lähestyi ryhmän ulkopuolinen koira. Roudan kaula oli aivan U:n muotoinen mutta se ei noussut. Sitten muut kaksi koiraa nousivat/vapautettiin. Routa pysyi makuulla!!! Toisessa tilanteessa se nousi istumaan eikä tahtonut vieraan koiran läheisyydessä mennä makuulle, joten sitä piti vähän muistuttaa. Sen jälkeen loppu meni hyvin. Nopeat maahanmenot menevät hyvin, seisahtumiseen voisi saada välillä lisää puhtia. Routa kyllä pysähtyy ihan nopsaan mutta ottaa kuitenkin muutaman pikkupikku askelen. Voisi kokeilla palkkaamista taaksepäin. Luoksetuloihin harjoiteltiin vauhtia. Kokeilin vähän erilaisia tapoja. Juoksin karkuun yllättäen eri vaiheissa. Ihan lopuksi tein yhden luoksetulon armeijatyyliin seisoen ja vauhti säilyi. Sivulletulo pitäisi harjoitella paremmaksi, nyt huomaan että kopsautan itse kannat yhteen pyytäessäni edestä sivulle. Seuraamisessa täyskäännös menee plörinäksi jos koiralla on liikaa intoa. Siihen pitäisi saada varmuutta. Jokin vartaloapu joka olisi aina samanlainen. Seuraamisessa Routa sai oikein jackpotin kun tiputin puolikkaan lihapullan vahingossa maahan. Oikeastaan hyvä sattuma, koska sen jälkeen koira seurasi hyvin tiiviisti tippuuko lisää :) 29.1. Her-koirakoulussa. Paikallaoloa, luoksepäästävyyttä, vapaata harjoittelua ruudulla, hypyllä, seuraamista. Ruudun harjoitteluun tarvittaisiin kyllä pari muutakin settiä merkkejä, koska vierailla tötsillä koira juoksi ensin lähimmän tötsän luo ja jäi pyörimään. Seuraaminen kärsi vähän lumen ihanista hajuista. Routa oli sen näköinen että onko nyt IHAN pakko. Hyppy meni hyvin minusta. Luoksepäästävyyttä harjoiteltiin myös niin että ohjaaja kiersi kaikkien ympärillä ihan lähelläkin. Routa näytti hoksaavan että kannattaa katsoa minua kun ohjaaja tulee lähelle. Jes! Pisteitä saa koira myös siitä, että loppuosa tunnista harjoiteltiin ilman hihnaa. Siis koira oli ihan irti koko ajan. Se on suuri saavutus! Paikallaolotkin menivät hyvin, vaikka vieressä ärrättiin ja karattiin ja vaikka mitä. - Merkki-harjoitus alkaa mennä paremmin ja paremmin. Se on Roudan mielestä kiva, toisin kuin nouto. Noutamista otetaan nyt ennen ruokaa. 23.1. Ollaan vähän aloiteltu merkin opettelua niin, että ohjaan namilla koiran seisomaan merkin taakse niin, että merkki jää väliimme. Tuntuu siltä että lamppu alkaa syttyä. Makuulta seisomaan nousemiset eivät ole mitenkään hallittuja vielä, aika sähläystä. Ei saa ottaa nälkäisenä. 22.1. Her-koirakoulussa. Pakkasta reilusti ja oppilaita vain kolme. Juoksusta maahan ja seiso menivät hyvin. Luoksetuloa harjoiteltiin niin, että kaikki jättivät koiransa yhtäaikaa, mutta vain yksi kutsui ja kaksi muuta kävivät palkkaamassa. En mennyt kauas Roudasta ja harjoitus onnistuikin hyvin. Korvat menivät miettimisluimuun kun vieruskaveri lähti, mutta se pysyi istumassa. Paikallaolossa piti häiritä itse koiraa pomppimalla. Kokeilin vähän kaikenlaista. Haaraperushypyt, kyykkyhypyt, hanskojen yhteenhakkaaminen, ohi juokseminen edestä ja takaa onnistuivat. Ainoa mikä piti ottaa kaksi kertaa oli koiran eteen kyljelleen syöksyminen. Se oli liian jännää :D Tokalla kerralla sekin onnistui. Harjoiteltiin sekä makuulla, istumassa että seisomassa ja hyvin pysyi. Saatiin siitä jopa kehuja :) Luoksetulossa harjoiteltiin myös lähelle istumista navasta syöttelemällä. Taidan syöttää liian korkealta. Opittiin uusi harjoitus askelsiirtymiä ajatellen: pepunheitto. Koira sivulla seisomassa, sen kuonoa ohjataan namin avulla vasemmalle ja taaksepäin ja nami annetaan heti kun takajalat siirtyvät oikealle. Oikein hyvä idea miten sen lähemmäs siirtymisen saa erotettua sivulla istumisesta. 15.1. Her-koirakoulussa. Paikallamakuut tein ilman talutinta. Luoksetulossa saatiin karkoitus vähän sivummalle. Piti jättää koirat ja kutsua yksi kerrallaan. Kun yksi huusi, aina joku toinenkin lähti - mutta ei Routa. Kannatti olla karkoitettuna ;) Harjoiteltiin myös kiva makuulla, ikävä pystyssä sekä liikkeestä seis ja maahan. Routa ei ensin halunnut seisahtua vaan meni makuulle, piti ottaa kerran pari ihan iisisti että se muistui mieleen. Luoksepäästävyydessä olisi meillä hehtaarin verran kivisiä peltohommia. Miten ikinä se voisi onnistua että Routa istuu rauhallisesti sen ajan kun tuomari lähestyy ja katsoo hampaat?! En edes tiedä miten ja kenen kanssa voisin harjoitella sitä. Pitäisi olla avustajia joita minulla ei ole. Loppukevennyksenä: saatiin taas kirjallista materiaalia. Meinasi leukani tipahtaa maahan kun huomasin piteleväni nippua omia kumikana-juttujani kätösissäni :D P.S. Ollaan menossa tokokokeeseen 26.5.... 14.1. Kokeilin metsälenkin jälkeen parkkiksella nopeasti vähän pysäytettyä luoksetuloa. Naminheitto taakse ja taikasana, kutsu houkuttelemalla (en tahdo käyttää vielä vahvaa tänne-käskyä), pysäytys miltei heti, vapautus takapalkalle. Pysäytys onnistui hienosti vaikken ollut todellakaan ihan koiran edessä. Ehkäpä tämäkin vielä onnistuu joku päivä! 13.1. Olen ollut koko viikon kipeä, mutta pääsin raahautumaan viimein iltalenkille ja kouluteltiin vähän rannan parkkialueella. Ollaan harjoiteltu ruutua aina aiemmin niin, että vien namun ruutuun ja lähetän koiran sinne heti perään. Nyt ajattelin antaa namun vähän hautua ruudussa ja tehdä jotain muuta välillä. Tämähän oli aivan kamalaa koiran mielestä. Se ei olisi halunnut kääntyä lainkaan poispäin ruudusta ja kun liikkeen lopussa kehuin ja vapautin namipurkille, se olisi mennyt ruutuun. Ja kun jouduin kieltämään moisesta oma-aloitteisuudesta, koira masentui. Jostain syystä koko treenin ajan Routa oli vähän hartiat lysyssä eikä normaali iloinen itsensä. Harjoiteltiin kumminkin seuraamista, luoksetuloja, ruutua (kahdesta eri suunnasta, eka suunnasta ok, toisesta koira ei heti huomannut lautasta mutta meni kyllä oikein ruutuun, toistettiin ja meni paremmin), noutamista (pidä, nosta, tuo; noutaminen jätettiin pois kun koira näytti niin alakuloiselta), paikallaoloa ainakin. Harjoituksen jälkeen Routa sai juosta rantaa pitkin tunnelille asti ilman perässä laahaavaa hihnaa. 8.1. Her-koirakoulussa. Kyllä olin taas alussa ihmeissäni miten koiran saa mukaan hommiin. Aloitettiin nopeilla maahanmenoilla jotka menivät ihan ok. Sitten otettiin luoksetulo rivin ohi. Juuri ennen sitä Routa sai jonkun hajun nenäänsä. Mahtoiko jollakin tuntilaisella olla juoksu tuloillaan tai jotain, emme saa koskaan tietää. Tulos oli kuitenkin se, että Routa ampaisi kutsuttaessa suoraan haistelemaan rivissä istuvien peppuja vuorotellen. GRRRH! Uusi yritys onnistui paremmin. Haju häiritsi senkin jälkeen, mutta pidin tiukan kurin lopputunnin ajan. Nouto meni suht huonosti, koska se otettiin seuraavana, mutta paikallamakuu, ruutu ja hyppy onnistuivat hyvin. 2.1.07 Joka lenkillä ollaan harjoiteltu jotain. Paikallamakuuta, seuraamista pidempään ja pelkkiä liikkeelle lähtöjä, sivulla istu-maahan-istu, kaukokäskyjä, ruutua, luoksetuloa (myös pysähdyksellä heti liikkeellelähdön jälkeen), mitäs muuta. Routa on nyt vähän haistelumielellä eikä ole aina kovin innokas. Harjoiteltiin muuten paikallamakuuta niin että heittelin narulelua sen ympärillä. Pääsi mokoma kerran nousemaan kun heitin liian läheltä. Ymmärsi kyllä heti tehneensä pikku mokan. - Eilen kokeiltiin mökkimetsässä kolme leikkimielistä hakuharjoitusta. Sateli hiljalleen lunta eikä tuullut. Isäntä meni piiloon kerran ja minä kaksi kertaa, isäntä lähetti. Kaksi ensimmäistä olivat aika vaikeita kun tuoksua ei tullut tuulen mukana, mutta löytyi ukko kyllä ja maahan mentiin. Viimeisen poistumisen Routa oikeastaan näkikin aukean poikki, paitsi ihan lopussa piti varmistaa hajulla vielä, hyvä. 18.12.06 Vähän iltakouluttelua omin päin. Kulmilla liikkuu joku ihanantuoksuinen ja Routa oli vähän sätkyllä tuulella. Otettiin pari puolipitkää seuraamista käännöksillä ja muutama liikkeellelähtö. Jos Routa ei keskity ja on epävarma, se ei lähde mukaan. Täytyy aina muistaa varmistaa että ollaan samalla kirjansivulla! Noutokapula tippuu välillä luovutuksessa maahan mutta useimmiten se menee ihan hyvin. Kuljetuskin sujuu pureskelematta, kyseessä ei selvästikään ole saalisleikki. Ruutua ollaan harjoiteltu eri etäisyyksiltä, ruudussa aina palkka paitsi ihan poikkeuksellisesti kokeilen välillä yksittäistä lähetystä ilman palkkaa, pyydän koiran seisomaan ruudussa. Pitäisi harjoitella erilaisten ruutumerkkien kanssa. Peltitölkit unohdettiin mummolaan joten nyt meillä on vain muovitörpöt. Harjoiteltiin myös sivulla maasta istumista ja seisomasta istumista eli loppuasennot. Epävarmaa on vielä. Avo-kaukokäskyt menevät ihan hyvin, taasen ainakin jos Routa keskittyy minuun. Jos sillä on muuta mielessä ja se on epävarma mitä käskettiin, se ei nouse istumaan. Harjoiteltiin erikseen käsiavulla maahan-upp. Seisomaan nousu on vähän sählä vielä eikä etäisyyttä voi lisätä. Eipä sillä kiirettä vielä olekaan. Harjoittelupaikan ohi kulki pari pikkukoiraa ja Routa ei ollut hihnassa, mutta se kuunteli kieltoa eikä livahtanut. Paikallaoloja kokeiltiin parissa eri paikassa. Tavoitteena on BH-kokeeseen soveltuva paikallamakuu, nyt ollaan siitä vielä aika kaukana. - Ollaan kokeiltu kolme kertaa keskeytettyä luoksetuloa. Ensimmäiset kaksi kertaa menivät koiralta yli hilseen mutta kolmannella osasin antaa sellaisen pysäytyskäskyn että steppaaminen jäi vähäiseksi. Vapautus takapalkalle, joka aktivoitu ennen koiran jättämistä. 11.12. Her-koirakoulussa. » 4.12. Her-koirakoulussa. Satoi vettä ja meitä oli vain kolme. Paikalle saapuminen meni sillä mallilla että ajattelin lähteä samantien pois. Riuhtomista, haukkumista, pullistelua. Mutta kummasti tunteet sateessa viilenivät ja lopputunti menikin mallikkaasti. Harjoiteltiin paikallaoloa, seuraamista, nopeita maahanmenoja, kaukokäskyjä, iloisia luoksetuloja, askelsiirtymiä. Niin, ja yksi onnistunut luoksepäästävyysharjoitus :) Tein yhden paikallaolon ja yhden luoksetulon ilman remmiä. Ei karannut :) Seuraamisessa saatiin noottia että pitäisi alkaa katsoa tarkemmin missä kohdassa koira seuraa. Nythän olen tehnyt paljon pohjatyötä luodakseni hyvän kontaktin ja sen olen saanut. Nyt pitäisi sitten tarkentaa suoritusta. 28.11. Metsälenkin lomassa harjoiteltiin pari ilmaisua pimeässä ja sitten seuraamista. Siitä löytyikin bugi :D Laitoin nakinpalan flexin päälle maahan ja koitin seurauttaa siitä ohi. Vilkaisi nakkia mutta jatkoi kyllä seuraamista. Tehtiin käännös ja pysähdyttiin. Liikkeelle lähdettäessä - koira jäikin istumaan seuraa-käskystä huolimatta! Oli ihan korvat sojona että istuahan käskettiin. Piti ottaa aika monta kertaa oikein houkutellen että meni taas normaalisti. 27.11. Her-koirakoulussa. Paikallaoloa, hyppyä, ruutua, noutoa. Voi kun uskaltaisi ottaa hypyn ilman perässä vedettävää narua, mutta ei vielä seurassa. Itse hyppy menee hyvin ja ilman käsiapuakin jos ei ole ihan eka hyppy. Ruutua harjoiteltiin suurentamalla pientä ruutua normikokoiseksi. Kansi jonka päällä nakki oli oli aika pieni ja meni vähän haistelemiseksi sen löytäminen ruudun keskeltä. Tehtiin ekan kerran pitkästä aikaa ihan oikea nouto eli koira sivulle odottamaan, heitto, lähetys ja palautus. Koira istui eteeni luovuttamaan kapulan!!! Vähänkö loistavaa. Paikallaolossa oltiin sen nuoren uroksen vieressä, ei ihan kainalossa mutta välissäkään ei ollut ketään. 25.11. Harjoiteltiin Vaskivedellä pihassa ruutua. Pidensin välimatkaa ja sitten isonsin ruutua parimetriseksi. Palkka oli joka kerta ruudussa. Sitten esiteltiin tädille vähän muutakin mitä osattiin: liikkeestä maahan, nouto, kaukokäskyt. Ollaan nyt harjoiteltu sitä takapalkkaa. Pystyn siirtymään koiran eteen ja vapauttamaan sen palkalle ja minun ei tarvitse heittää namua samalla kun sanon taka, voin heittää sen vasta vapauttamisen yhteydessä ja koira lähtee silti taaksepäin. 21.11. Citylenkin lomassa harjoittelimme seuraamisen perusasentoja, ruutua ja noutoa. Palkkasin perusasennossa vasemmasta kädestä. Huomasin että Routa jää hitusen taaemmas jos seison itse hyvin pystyssä tai jopa takakenossa. Ruutua pidän vielä varsin pienenä, joskin harjoituksen kuluessa suurensin sitä aavistuksen verran. Pidensin myös välimatkaa. Palkan vein aina ensin ruutuun. (Avustaja olisi aika kuumaa kamaa.) Ihan viimeiseksi tein niin, että vein namin ruutuun, kiersimme koiran kanssa suihkulähteen ja lähetin sen sitten ruutuun toiselta sivustalta. Hiukan koira hämääntyi mutta vain hiukan, ja palkkakin löytyi. Noudossa teimme ensin muutaman pitämisharjoituksen, joista osa oli mukeltamista ja pari kertaa hyvä ote, joskin koira sylkäisee kapulan vähän liian herkästi luovutuksessa. Sitten yksi nouto-luoksetulo (kapula maassa välissämme) ja viimeiseksi pitkä nouto-luoksetulo jossa istuin suihkulähteen reunakiveyksellä. Koira tuli hienosti polvien väliin istumaan kapula suussa! 20.11. Her-koirakoulussa. Routa oli ehkä parhaiten keskittynyt tähän mennessä. Minulla oli tällä kertaa nakkeja namuina. Pujoteltiin muiden lomitse ja oltiin pujoteltavina, eikä tullut ärrää edes sen nuoren uroksen kanssa. Kolmen minuutin paikallaolo onnistui, tosin välillä palkaten. Seuraamista harjoiteltiin tällä kertaa paljon, ja huomattiin että perusasennoissa on paljon tekemistä. En ole harjoitellut niitä kovin paljon ja sen huomaa. Routa menee tosi eteen istumaan ja jos se on liian innokas, se istuu ihan miten sattuu kun raukka yrittää parhaansa. Pitäisi vahvistaa oikeaan paikkaan istumista. Sepä olikin konstikasta: Routa on oppinut katsomaan minua niin tiukasti kasvoihin että on hankala ohjata sitä käsinamulla. Luoksepäästävyysharjoittelusta minulla on vähän sanomista. Ollaan joka kerta edistytty vähän, nyt Routa pysyi istumassa vaikka "tuomari" kyykistyi. Harjoitusta venytetään kuitenkin niin pitkäksi että se epäonnistuu lopussa. Nytkin Routa ei kerta kaikkiaan enää malttanut vaan hyppäsi siitä sitten kouluttajan päälle. Jos kouluttaja ei tätä kaavaa havaitse niin pitää puuttua siihen itse. 14.11. Nyt tulee kehuja. Harjoiteltiin ruutua (nutri-soija-purkit n. 1m päässä toisistaan, makupala keskellä valkoisen lautasen päällä), takapalkan alkeisharjoituksia, seuraamista ja kolmen sarjaa rantakentällä, jonka toisessa päässä pari pikkukoiraa temmelsi vapaana. Routa ei pyrkinyt sinne vaan oli innolla mukana. Kotimatkalla tehtiin autiolla aukiolla paikallamakuu niin että otin hihnankin pois. Korvat menivät suippuun ihmetyksestä mutta paikalla pysyttiin, jopa vaikka katosin hetkeksi sähkökaapin taakse. Taas jatkettiin matkaa ja törmättiin isoon sorsaparveen, jota Routa olisi halunnut jahdata. Harjoiteltiin sorsien katsomista kauniisti. Routa käänsi jopa iloisesti sorsille selkänsä ja tuli hakemaan namua. Ja kaiken kruunuksi viimeisen 100m aikana tuli samalla jalkakäytävällä vastaan pieni koira. Routa ei heti huomannut sitä koska oli keskittynyt nyhtämään hihnaansa. Se huomasi vastaantulijan vasta metrin päässä, mutta sain sen ovelasti ohjattua ovisyvennykseen eikä se ehtinyt haukkua. Taskussakin oli vielä viimeinen herkku palkaksi! 13.11. Her-koirakoulussa. Aluksi harjoiteltiin aitauksessa hyppyä ja noutoa. Hyppyyn tarvitaan vielä apukäsi. Harmi kun ei nyt ole omaa estettä niin kotitreenaaminen jää olemattomaksi. Aitauksessa tapahtui ikävä välikohtaus kun eräs nuori uros hyökkäsi toisen koiran kimppuun. Olin itse jo aitauksen ulkopuolella enkä nähnyt tilannetta, mutta kuulin kylläkin. Onneksi ei pahempia tainnut käydä. Routa ei tykkää tästä uroksesta ja pitääkin olla ekstratarkkana ettei sattuisi mitään. Routa taisi olla liian nälkäinen tai muusta syystä säpäkkä. Se komensi koko ajan haukkumalla jos ei namu tullut tarpeeksi nopeasti. Tehtiin seuraamisessa käännösharjoituksia. Huomasin olevani itse ihme tepastelija. Pitäisi kävellä rauhallisesti tahdissa, sen sijaan loikin, hipsuttelen ja vaikka mitä. Jäänyt vähän päälle noista seuraamisharjoituksista, kun olen opettanut Routaa pysymään sivulla vaikka mitä tekisin. Nyt en osaa sitten enää kävellä normaalisti... Paikallaolo meni nyt hyvin, ei haukkumista. Kotona harjoitellessa paikallamakuuta se ei koskaan hauku minulle, taisi viimekertainen koirakoulu olla kumma poikkeus. Luoksepäästävyydessä päästiin jo siihen että "tuomari" tuli viereen eikä Routa noussut, mutta tuomarin polvistuminen oli jo liikaa. 9.11. Tässä todiste! Se istuu ja pitää kapulaa jopa niin pitkään että ehdin ottaa kuvan! Huomatkaa nössönnöyrä ilme, ajatuskuplassa teksti "Pelastakaa pikku koira julmalta kohtelulta". (Salaman välähdettyä kapula sitten tipahtikin.) 6.11. Her-koirakoulussa. Nuoskakeli. Roudalla oli taas vauhti päällä ja meni jonkin aikaa ennen kuin päästiin järjellisiin hommiin. Hau hau hau, tehdään jo, hau, mitä odotellaan! Haukkumalla komentaminen tuntuu olevan varsin herkässä. Tänään harjoiteltiin erilaisilla äänensävyillä komentamista. Matalasti sanottu tänne saikin koiran maahan. Muuten sävyllä ei tuntunut olevan varsin suurta merkitystä. Kaukokäskyissä Routa alkaa fiksuna tietenkin edeltää käskyjä. Pitää kiinnittää huomiota siihen että palkkaa myös asennon pitämisestä eikä vain vaihtamisesta. Seuraamisessa intoa oli kuin pienessä kylässä ja kontakti pysyi hyvin. Viimeisessä paikallamakuussa oli ihan hilkulla ettei komentamishaukku tullut. Ehdin kuitenkin palata ja palkita ennen sitä. Pitäisi kiinnittää huomiota oikeaan vireeseen ettei koira olisi aivan täpinöissään makuulla. 30.10. Her-koirakoulussa. Lunta ja jäätä maassa ja ihan pimeää! Routa totteli nopsasti kuin bordercollie - sen jälkeen kun oli esittänyt hieman tavanomaista näyttävämmin villiori-entrancensa. Harjoiteltiin liikkeestä seisomista ja maahanmenoa, luoksetuloa, paikallamakuuta, ruutua ja hieman noutoa. Tapahtui ihme. Routa piti kapulaa suussa - istualtaan!!! Ruutuun se myös juoksi oikein iloisesti. Voi kun se vielä jättäisi pois ne yllättävät toisten luokse nykäisyt niin että siihen voisi luottaa paremmin. Seuraamista muuten mentiin pitkät pätkät ja olipa muuten hieno kontakti! Taisi olla hyvät makupalat mukana. 23.10. Her-koirakoulussa. Tunnin kuluessa sade vain yltyi. Harjoiteltiin hyppyä, ruutua, maahanmenoa ja paikallamakuuta. Luoksepäästävyysharjoituskin tehtiin ja Routa malttoi jo istua melkein loppuun asti. Ruudussa sille ei kelvannut lelupalkka vaan se halusi namun. Kun en heti älynnyt sitä, se söi paperilautasen (jonka päälle lelu piti laittaa). Namulla menikin hyvin. Hyppy ilman kädellä "heittoa" ei vielä oikein onnistu. Paikallaolossa menin hiukka kauemmas kuin aiemmin. Mietityttää vain että milloin koiraan voi sanoa luottavansa niin paljon että sen kanssa voisi mennä kisoihin. Hyvin tuo nyt kestää vaikka vieressä käydään palkkaamassa. Enimmäkseen se pysyi hyvin lähelläni mutta välillä sen pitää tehdä joku yksittäinen syöksy jotakuta kohti. Akita oli murisemisen arvoinen tapaus. Ei haukkunut yhtä paljon kuin viime viikolla. Jäi hyvä mieli. 16.10. Her-koirakoulussa. Harjoiteltiin mm. noutoa. Minulla oli mukana pieni narulelu "kapulana". Routa toi sitä ihan hyvin minulle, mutta se ei osaa sekä istua että pitää esinettä suussaan. Koira haukkui aika paljon ja meno tuntui ajoittain toivottomalta. 9.10. Her-koirakoulussa. Meidät on siirretty kisavalmiiden ryhmään. Minulle on kuitenkin äärimmäisen selvää että kisaamisesta ei tule mitään ennen kuin pääsemme kaikesta oheissähläyksestä. Koira ei malta odottaa vuoroaan, vaan haukkuu tekemisen puutetta. Se tottuu omiin ryhmäläisiinsä, mutta heti kun uusi koira tulee paikalle syntyy kamala rähäkkä. Olisi kiva pystyä harjoittelemaan ilman hihnaa, esim. hyppy on hankala hihnan kanssa. Täytyy antaa tosin krediittiä siitä että koira pysyi paikallaolossa rivissä, siis rivin keskellä. Itse en ollut kaukana, mutta kuitenkin. 6.10. Vähän tottistelua rannan parkkiksella pimeässä. Kokeilin ensimmäistä kertaa ottaa kaksi liikettä peräkkäin palkkaamatta välillä muuten kuin sanallisesti ja vähän taputtamalla. Ihan hyvin meni! 1.10. Her-koirakoulussa. Satoi vettä. Harjoiteltiin katsekontaktia, paikallamakuuta, seuraamista, liikkeestä maahan ja seisomaan, kaukokäskyjä, eteenmenoa, luoksetuloa, siis kokeiltiin vähän kaikkea mitä jo osataan. Ruoka tuntui olevan parempi palkka kuin lelu ainakin tänään. Haukkuminen oli vähän häiritsevää. Joku turhautumisen sijaistoiminto se on. 30.9. Tehtiin Liedossa naapuripellolle pieni jälki. Laitoin siihen kokeeksi lihapullanhajuisen kepin puoleen väliin ja piilotin täyden ruokakupin jäljen päähän. Routa jäljesti reippaasti mutta pysähtyi pari kertaa seisomaan ja haaveilemaan. Ei aavistusta mitä oli mielessä. Sitten se taas jatkoi. Keppiä en minä enkä koira huomannut mutta kuppi löydettiin. 24.9. Her-koirakoulussa. Harjoiteltiin paikallamakuuta, kaukokäskyjä, ohittamista eri askellajeissa ja pysähdysten kera, luoksetuloa ja temppuilua. Routa tekee iloisesti hommansa *kunhan* sen saa ensin katsekontaktiin. Siinä on meille vielä työsarkaa. Alussa piti taas repiä ja pomppia, mutta kun tehtiin tehtäviä, alkoi yhteistyö sujua paremmin ja koira rauhoittua. Lopulta se ei enää hermostunut doggipojastakaan. Tunti on kyllä pitkä aika olla skarppina, vaikka otettiin ihan lyhyitä harjoituksia ja laiskoteltiin välissä. 13.9. Lappalaiskoirien koirakoulussa, aloittelijoiden ryhmässä. Harjoiteltiin katsekontaktia ja luoksetuloa. Hyvä harjoitus näytti olevan se, että kävelen koirasta poispäin hihna pitkällä ja palkitsen sen kun se hakeutuu kontaktiin. Onnistuttiin seuraamaan pentujen välistä :-o ja luoksetulo tehtiin kujan läpi :-OOO! Meinasi itku päästä kun olin niin ylpeä. 3.9. Koirakoulussa. Kyllä piti taas esittää villioria. Ryhmässä on doggiuros, joka on Roudalle punainen vaate, sille se on olevinaan. Muuten se on muulla tavalla pöhelö. Kun alkuhölmöilyt on hölmöilty, se jaksaa keskittyä jonkin aikaa ja jopa totella. Harjoiteltiin omin päin hyppyä, maahanmenoa, seuraamista ja paikallaoloa ja porukassa vielä eteenmenoa ja paikalloloa. 27.8. Taas koirakoulussa. Nyt oltiin rivissä muiden jatkona. Harjoiteltiin sivulle tuloa, luoksetuloa, seuraamista ja paikallaoloa. Huomiota on vaikea saada pysymään, mutta silloin kun Routa minua katsoo, niin se on tosissaan iloisena mukana. Eiköhän se siihen vilinään vähitellen totu ja ala keskittyä paremmin ja pitempään. Täytyy muuten kehua sitä paikallaoloa, hyvin pysyi vaikka muutaman metrin päässä riehui pari pentua. Se taitaa olla Roudan bravuuri tällä hetkellä! 24.8. Roudalla mielialat vaihtelevat päivittäin ja nyt on ollut pari päivää jolloin on ollut aika turha yrittää mitään, kun ei vaan kiinnosta. Yleensä yritän hillitä itseni, mutta joskus menee kyllä hermo kun koira ei tahdo nimeänsäkään muistaa. Eilen käytiin eka kertaa kokeilemassa haun alkeita. Lähinnä ilta meni muiden koirien suorituksia ihaillessa, Routa sai tehdä makkararinkiä ja juosta kaksi kertaa maalimiehen perään. Sitä ei kiinnostanut jäädä ihmisen luokse vaikka tyypillä oli herkkujakin. Pitääkin ensi kerralla kokeilla jotain lelua, jos se tykkäisi vetää sellaista maalimiehen kanssa. Sitten pitäisi opettaa se haukkumaan metsässä istujia. Huh! Olenhan muuten muistanut mainita, että se kaamea kahden minuutin paikallamakuu sujuu nyt, ainakin ilman muita koiria? 17.8. Istu-maahan-istu-maahan onnistuu askelen päässä koirasta, joka vaihdosta murulla palkaten. Seurasi hienosti suojatien yli! Liikkeestä seiso ja maahan ok. Ohjaajan täytyy tosin alkaa vähän häivyttää elehdintäänsä... Näki koiran kadun toisella puolella mutta tuli silti mielellään lähelle istumaan ja otti jopa kontaktia! Liikkeestä istu voisi alkaa opetella ja noutamista muistella. 15.8. Myöhään eilen illalla/yöllä harjoiteltiin vähän luoksetuloa, seuraamista, maahanmenoa, seisahtumista, istu-maahan-istu-vaihtoja. Tänään päivällä vähän samoja. Nyt Routa nousi hyvin ensi käskystä maasta istumaan. Talon pihassa tehtiin aika pitkä (verrattain) seuraaminen täyskäännöksineen, pysähtymisineen, juoksuineen. Hyvin pysyi kontaktissa koko ajan! Olen yrittänyt nyt alkaa totuttaa siihen, että se menisi itsestään sivulle ja ottaisi kontaktia, ja sitten alettaisiin tehdä kivoja juttuja joista saa lihapullaa. - Olen huomaavinani että koulutuskestävyys saattaakin olla minulla huonompi kuin koiralla. En raski teettää sillä pidempikestoisia juttuja, vaikka se varmaan jo pystyisi. Minuutin paikallaolo tehtiin sentään eilen! 13.8. Muuton jälkeen on lähinnä keskitytty opettelemaan citytapoja. Edistystä on sen verran että puluja ei enää kovin jahdata. Tänään käytiin sitten ihan oikeassa koirakoulussa. Ei oltu vielä ryhmässä kun oli mukanakin vain kaksi lihapullaa, mutta istuskeltiin lähistöllä ja totuteltiin olemaan nätisti. Paremmin meni kuin odotin! Välillä Routa kävi makuullekin ja näytti suht rennolta. Tehtiin ominpäin pari pientä juttua ja kunhan ei oltu liian lähellä muita koiria, Routa totteli hienosti. Saatiin lupa jatkaa siinä ryhmässä. Ehkä ensi kesänä meillä olisi hienosti käyttäytyvä koira! 30.4. Käytiin kerrankin ryhmäkoulutuksessa. Oli lämpimähkö päivä ja Routa sai odotella tunnin verran takakontissa ennen koulutusta, siinäkö syy outoon käytökseen. Routa nimittäin söi makupaloja, kuunteli, totteli, eikä ärissyt tai haukkunut kellekään. Eräs koira pääsi irti ja hyökkäsi Roudan päälle selän takaa, mutta sain sen heti pois kimpusta. Mitään kaunoja ei Roudalle jäänyt eikä se tapauksen jälkeen katsonut pitkään kyseistä koiraa. Aivan ihmeellistä. No, kai se kohta tuosta mielenhäiriöstä parantuu. 11.4. Ollaan tässä välissä taas vähän sluibattu, mutta äskettäin kokeiltiin miten asioita muistetaan. Innokas tuo Routa on kyllä asioita tekemään ja nyt se jo tulee sivullekin aika pikaisesti. Nouto meni eilen niin hienosti että ensimmäistä kertaa Routa istui eteen kapulaa luovuttamaan. Ja tosiaan ei muutamaan viikkoon olla kapulaan koskettukaan. Kannattaa antaa hautua! Lenkeillä tuntuu että korvat aina välillä jopa löytyvät, osataan mennä toiseen reunaan ja stop-yli. Toisia koiria vielä haukutaan, mutta nyt on löytynyt mahtiväline - bliw-pullo. Jos ei pelkkä ääni riitä niin on kai sitten turvauduttava kättä pidempään. Vesiruiskausta tuo vielä hätkähtää. Ohitusharjoituksia kuitenkin vaikeuttaa emännän sekä käsien että niiden koordinaation puute: on aika vaikeaa käsitellä yhtäaikaa vanhankoiran flexiä (vanhus vieläpä jättäytyy yleensä nolona mahdollisimman kauas tilanteesta), käsineitä (bliwin korkki ei aukea käsineet kädessä, ja jos korkin jättää auki se vuotaa taskuun), ruiskaista pullosta ja pidellä kaksin käsin vielä tätä hyppivää ja haukkuvaa nuorisoa. Pitäisin muuten vanhankoirankin tavallisessa remmissä, mutta sen tahti on ihan erilainen Roudan kanssa. No, eivät ne joka kerta yhdessä kulje, mutta joskus ei ole aikaa tai jaksua lenkittää erikseen. - Pari muutakin asiaa on opittu. Suihkussa käynti onnistuu nyt ihan hyvin, Routa seisoo paikoillaan (kuivaus on sitten asia erikseen ;) ). Ja loppukevennyksenä: Routa on oppinut torjumaan vauvan puruluunvarastamisaikeet - nuolaisemalla. Vauva ei tykkää märästä kielestä ja jättää luun rauhaan :D 1.3. Tänään kokeiltiin noutoa ison kapulan kanssa pitkästä aikaa. Otettiin ota-irti -harjoituksia ja yksi ihan oikea nouto, kapulan tosin asetin enkä vielä heittänyt. Eihän tuo luovutus vielä ole kovin oikeaoppista, mutta ainakin tänään mukellus oli täysin poissa! Hienoa! Kokeiltiin myös päivällä jotain ihan uutta ja hassua, nimittäin minisukset jalkaan ja vetovaljaat päälle. Laitoin makupalan n. 10 m päähän ja usutin sitä syömään, ja näin se sai vähän vetää muutaman metrin. Tästä voi tulla hauskaa! - Tyyppi on nyt karkaillut sen verran että taidamme pitää pienen flexikauden ennen kuin verisuoni poksahtaa päästä tai saadaan sanktioita. 16.2. Kävelylenkit ovat menneet jo kolme päivää hienosti vetämättä. Joku vika varmaan! Tänään kokeiltiin pihalla seuraamista, liikkeestä maahanmenoa ja seisomista sekä ruutuun lähettämistä. Into oli hurja ja alokasluokan kilpailuliikkeet osataan - pihalla, häiriöttä. Tästä on hyvä jatkaa. Pitkiä paikallaoloja ei olla tehty yhtään. Ruutua kokeiltiin tosiaan viemällä namu kartion keskelle ja lähettämällä koira sitä syömään eri suunnista. Välillä kokeilin kerran etten jättänyt ruutuun makupalaa vaikka siellä kävinkin. Onnistui. Hyppy ja pysäytys sen jälkeen onnistuu nyt. Loppuistumisia en ole ottanut vielä ollenkaan ikinä. - Harjoiteltiin (tunnari)kapulasta kiinnipitämistä keittiössä. Routa mukelsi kapulan kanssa ja se tippui lattialle. Joka kerta kun näin kävi, annoin namun Rasmukselle. Roudan ilme oli näkemisen arvoinen :D Julma emäntä. Sitten tehtiin vähän muuta ja kokeilin lopuksi vielä kapulaa. Laitoin sen lattialle ja käskin Roudan ottaa sen. Rasmus syöksyi sivustasta ja noukki kapulan ja tarjosi sitä ylpeänä minulle. Routapa nappasi sen Rasmuksen suupielestä ja piti sitä kaksi sekuntia mukeltamatta, ja siitä tietysti monta namua ja hirmukehut! 13.2. Vanhempani olivat sunnuntain koiria hoitamassa. Tänään maanantaina Routa on kävellyt oikein nätisti. Mitähän sille oikein tekivät ?! Ilman mitään nenäremmejä veto oli minimaalista ja aika hyvin maltettiin kuunnella sivulle-käskyjä. Yksi pieni spanieli tuli loppusuoralla vastaan, pakenimme pusikkoon (josta Routa oli kiinnostunut ennen koiran huomaamista) ja se sai aikaan vain yhden haukun josta kiellettiin ja jatkettiin sitten syvemmälle viidakkoon. Kerrankin oikein hyvä ja toiveikas mieli lenkin jälkeen! Päivällä harjoiteltiin myös noutoa, hyppyä ja seisahtumista. Olen palkinnut hypyn jälkeen narunvedolla ja se tuntuu olevan mieluinen palkka. Hypyn jälkeistä seisomista harjoittelin laittamalla namin maahan esteen toiselle puolelle, se sai Roudan pysähtymään. Sitten palkkasin narulla. Noutokapula polttelee suussa ja vaihdoin sen isompaan malliin, jolla sain Rasmuksenkin aikoinaan lopettamaan kapulan pureskelun. Maahan-käsky tuntuu vaativan oikeanlaisen mielentilan, muuten käskyä ei ymmärretä... 8.2. Iltalenkki suoritettiin Turun YO-kylässä, jossa asuu paljon koiria. Heti rantapolulle päästyämme nähtiinkin kolme sakemannia, sanoin Roudalle että noita ei kannata suututtaa ;) Routa olikin hiljaa. Sitten nähtiin neljäs koira, Routa oli vähän innokkaampi muttei sanonut vieläkään mitään. Viidennelle koiralle se pusikkoon pakittamisesta huolimatta haukkui, ei mitään uho-haukkua vaan korkeata into-haukkua ja joku vingahduskin tuli. Myöhemmin kuljimme erään collien perässä. Mahdoton nuuskiminen, hajuja oli aivan liikaa. Koirapuistossa oli dobberi ja sitä ohittaessamme piti vähän olla olevinaan muttei paljon. Ihan hyvä kokonaisuus! 2.2. Pikku tottistreeni omassa pihassa. Harjoiteltiin hyppyä niin että koiran hypättyä heitin sille narunpätkän, viimeisellä kerralla naru ei hyvä:stä lentänytkään heti vaan menin koiran viereen ja hyvä/heitin siitä. Kokeiltiin myös narun kanssa eteenlähetystä. Noutoharjoitukset (ota/irti) ovat koiran mielestä hauskoja ja kapula nousee maasta käteen (tai ainakin napattavaksi) ulkonakin. 15 s paikalla yksin menee hyvin, pitempää en uskalla koiraa vielä tylsyttää. Käskystä istuminen oudossa tilanteessa (ei luvan kysyminen) ei mene oikein nopsakasti, toisaalta olen tyytyväinen että koira seisoo mielellään, koska vanhakoira istui liiankin helposti mätsäreitä tms silmälläpitäen. 1.2. Muutaman päivän koulutustauon jälkeen tyyppi tarjoilee innokkaasti seuraamista. Menee liikkeestä maahan ja seisahtuu, ei nyt ihan ilman kaksois(viitois)käskyjä käsin ja elein mutta kuitenkin. Hyppy menee välillä hyvin, mutta kauempaa ei koira vielä oikein ymmärrä käskyn merkitystä. Varsinainen pommi on noutoharjoitusten tilanne. Tämä onnistuu: jätän koiran istumaan, asetan noutokapulan parin metrin päähän, menen itse reilun metrin päähän kapulasta, sanon ota, koira tarttuu kapulaan ja tuo minulle, sanon irti ja se päästää! WOWWW! - Käytiin illalla kuonopanta päässä muttei kytkettynä lietocityssä. Tehtiin kaupan parkkiksella pari tokotemppua ja istuksittiin kauniisti oven vieressä (hyvin meni!). Käväistiin myös istumassa siellä kamalien liukuovien takana tuulikaapissa. Yhden yhtä koiraa ei nähty, eikä myöskään citylenkin jälkeen omaa asuinaluetta kiertäessä. Eipä tuo sosiaalistaminen ihan ilmaiseksi käy :( 23.1. Kokeilin eilen aloittaa noutoharjoitukset ota-irti -harjoituksilla. Koiralla on hauskaa mutta mahtaakohan mitään oppia... 7.1. Käytiin kontaktilenkillä Liedon keskustassa. Voi pentu raukkaa mihin cityyn joutui! (On siellä yhdet liikennevalot!) Ensin ihmeteltiin parkkiksella häntä koipien välissä. Kierreltiin muutama kortteli, katseltiin näyteikkunoita ja tehtiin vähän temppuja. Muisteltiin miten hihnassa kuljettiinkaan. Yksi pieni koirakin kohdattiin ja haukuttiin. Lopulta oli koiranuori ihan cool ja relax ja lähdettiin kotiin. 5.1. Kontakti-iltalenkki meni uudessa paikassa mallikkaasti. Pientä hupiakin saatiin. Toisten koirien ohitus (tapahtuu tyyliin kerran puolessa vuodessa, siksi aina tapaus) ei meillä mene lainkaan hyvin. Kunhan oman seuran koulutukset jatkuvat piakkoin, mennään kyllä harjoittelemaan ryhmään. Mutta nyt siis ohitukset vielä tapahtuvat hauiksen varassa. Tuli sitten ensin yksi koira ja sitten vau, toinenkin vastaan. Tarpeeksi kaukana Routa antaa kontaktin ja huolii namun, muttei lähempänä, jossa siis otan tukevan otteen ja käsken lopettamaan hölmöilyn. Tämän toisen ohitettavan omistajapa kertoi minulle: - Sinun pitää opettaa koiraasi. Minä olin että no shit Sherlock! Vastasin koiran olevan 8-kuinen, tarkoituksenani korostaa että koulutus saattaapi tässä vaiheessa olla vielä vähän kesken. Toinen toisti vain, että pitää opettaa. Niin, mitäpä siihen sanoisi! Huikkasin kumminkin perään ettei se itsestään opi. 3.1.06 Homma on nyt niin että omassa pihassa Routa tottelee todella hyvin. Korvia se ei valitettavasti muista ottaa lenkille mukaan. Nyt olen käynyt kahdestaan sen kanssa iltalenkillä vähän muistuttelemassa mitä kontakti on. Ajatukseni on kiertää samaa seutua kunnes korvat löytyvät ja siirtyä sitten uuteen paikkaan. Ensimmäinen missio on "liikennepuisto" jossa kävely oli aluksi vetämistä korvat luimussa. Tänään, kolmannella kerralla, muistui jo mieleen seuraa, seis, eteen, ja hihna oli suurimman osan aikaa löysä. 20.12.05 Ollaan pidetty aika lailla taukoa tokotempuista. Tänään kuitenkin vähän kokeiltiin mitä muistetaan. Seuraaminen, istuminen, liikkeellelähtö vierestä, kääntyminen sujuu mukavasti. Hyppy meni hienosti, ei mitään suoraan ylöspäin ampaisuja vaan esteen yli :) Ihan uutta on että osataan pysähtyä seiso-käskystä! Vähän tarvitsee käsiapuja mutta kumminkin koira pysähtyy ja ohjaaja voi joustaa pari askelta siitä eteenpäin. Paikallaolossa lumen potkiminen nostatutti mutta toisella yrityksellä sekin kestettiin. 4.12. Routa kävi tänään PETO-kurssin toiseksi viimeisellä tunnilla. Oltiin mukana mm. seuraamassa muiden välistä ja demottiin ruokalautas-luoksetulo. Vähän piti nykiä ja remuta kun ei oltu käskyn alla, mutta demo onnistui yllättäen karkaamatta ja tottelevaisuus kiinnosti. Olipa kivaa! 2.12. On pitänyt jo pitkään mainita että tunnarikalikan etsintä takapihalla menee jo vallan hyvin. Nyt sen voikin piilottaa lumen pinnan alle. Olen aina kapulan löydyttyä syöksynyt koiran luo palkkaamaan, olen tahallani välttänyt liikkeen muodostumista noudoksi. Vielä ei ole harhautuskalikoita lisätty, saa nähdä sitten onko koira etsinyt hajuani vai kalikkaa. Liikkeestä seisominen alkaa jo vähän onnistua! - Piti heti kokeilla sisällä harhautuskalikan kanssa. Etsitin ensin pelkkää oikeaa kalikkaa matonreunan alta jne ja sitten näkyviltäkin. Sitten laitoin hajuttoman kalikan viereen. Onneksi tuo ei nyt nouda, koska pystyin palkkaamaan koiran koskettaessa oikeaa kalikkaa. Yhtään hutia ei mennyt, ei yrittänyt tuoda hajutonta. Vau! 23.11. Aina välillä tehdään pieniä 10-30 sek paikallaoloja, niitä voi hyvin tehdä yhdessä vanhankoiran kanssa. Tänään kokeiltiin jälkeä pitkästä aikaa. En antanut jäljen vanhentua tarpeeksi ja meno oli aika holtitonta. Loppumerkin jälkeinen jäljentekijän paluujälki meni itseasiassa paremmin kuin se mitä piti seurata. Liikkeestä seisahtamista on vähän myös harjoiteltu, ihan kuin valo alkaisi syttyä. Seuraamisessa tahtoo poikittaa eteen, hyvä että on ainakin innokkuutta! Hyppy menee hyvin kun ensin ottaa esteen taakse jätetyn namin kanssa. Hyppy-käsky ei vielä ole niin takaraivossa että koira tajuaisi hypätä aina sen kuullessaan. Juu, joskus se hyppää käskystä - suoraan ylöspäin :) 3.11. Tänään piilotin tunnarikapulaa ruohikkoon ja Routa löysi sen hyvin kaikilla kolmella kerralla. En halua liikkeestä noutoliikettä sen kummemmin vaan suoritus on siinä kun kapula löytyy. Päivän uusi asia oli eteenlähetys. Tein sen "ruokalautas-luoksetulo"-tyyliin eli jätin koiran odottamaan kun vein namun ämpärin päälle, palasin ja lähetin koiran syömään sen ja kutsuin sitten lopuksi luokse. 30.10. Seuraaminen nuorukaisella on varsinaista pk-tyyliä, koko ajan meinaan kompastua. Hyvähän se on että intoa piisaa :) Kokeilin tänään vähän liian pitkää paikallaoloa, ei montakymmentä sekuntia vielä onnistu varsinkaan nälkäisenä kun emännällä on namit taskussa polttamassa. Tein tunnistusnoutoharjoituksen vähän erilailla: kätkin kapulan takapihalla lehtien sekaan ja lähetin haistelemaan. Kapula löytyi hienosti joka kerta ja onnistuin jopa vaihtamaan sen makupalaan. Yritän tarkoituksella opettaa tunnaria ennen noutoa, mutta saa nähdä hyödyttääkö tämä mitään. Eikä me sitä paitsi koskaan mihinkään voittajaluokkaan asti päästä! 23.10. Käytiin taas koirakoulussa. Ei mitään rähinöitä ja luoksetulo remmin päästä meni hienosti. Tunnin jälkeen kävin jou-kylässä kävelemässä ja kapealla sillalla tuli vastaan pieni koira, eikä siihen reagoitu yhtään. Tuntui tosi oudolta, kun täällä kotona pitää jokaiselle nostaa karvoja ja räksyä. Kokeilin eilen aloittaa vähän tunnistusnouto-opetusta. Hajustin yhden kapulan ja pidin sitä ja toista hajustamatonta koiran edessä ja kehuin/palkkasin kun kosketti hajustettua. Kolmen harjoituskerran perusteella ei voi hoksaamisesta vielä mitään sanoa, jatketaan... Paikallaolossa voin mennä pariksi sekunniksi kulman taakse piiloon ja rapsuttaa maata. Huvittaa kun koiran pitää sitten aina käydä tarkistamassa missä kävin, jos sinne on jätetty jotain herkkua :) 18.10. Seuraaminen sujuu aivan hienosti. Ehkä puolet kerroista pysähdyttäessä se ensin menee maahan ja lopuissa istuu kuten pitääkin. Seisominen edistyy ehkä ihan hiukan, voin irrota 15cm ja se jää seisomaan kun heti palaan palkkaamaan. Pieni virallisenoloinen paikallamakuukin onnistuu, ei kovin pitkä mutta kuitenkin. Hyppyä harjoitellaan edelleen niin että palkka on esteen takana laudan päällä, huudan seis ja juoksen koiran viereen sen syödessä namua ja palkkaan uudelleen. Kun saisi sitä kopelointikokemusta enemmän. Pidän sitä nyt mukanani peto-kurssin treeneissä, viimeksi kolme tytyä katsoi siltä hampaat ja se pääsi sen jälkeen painimaan toisen pennun kanssa. 13.10. Pitää laittaa tämä ihme tänne koulutuspäiväkirjaan. Kävimme vaunujen kanssa kävelemässä koko poppoo. Vastaan tuli koira. Routa haisteli ja söi namua (melkein) koko sen ajan kun se ohitti meidät eikä räykynnyt! Sama koira tuli vielä toistekin vastaan ja sama ihme toistui. :-o :-o 12.10. Hypyssä koira näyttää olevan minua fiksumpi eikä hyppää jos en ole ensin käynyt laittamassa namua esteen taakse. Tällainenkin ihme kumminkin nähtiin pari kertaa ja koira sai tietty hirmukehut ja sen naminsa. Seisomisharjoittelu jatkuu, ehkä pieni valo on syttymässä. Seuraamisesta on tullut ihan mahdotonta, en saa olla rauhassa ulkona ollenkaan kun pentu vain seuraa. Vierelle se tulee hienosti, ei aina käskystä (sekoittaa maahanmenoon) mutta kun se sivulle tulee niin se istuu ihan kiinni. Paikallaoloharjoituksia tehdään aina välillä ja joskus tulee kämmi ja pentu nousee. Mahtaako sille ruoka-ajan 'odota' olla tutumpi kuin 'paikalla'... 10.10. Seuraamisessa Routa tahtoo tunkea päälle, varsinaista PK-seuraamista. Kun pysähdyn ja odotan että koira tekisi jotain (eli istuisi), se käy helposti makuulle. Kuitenkaan liikkeestä maahanmenossa ei maahanmeno ole ensimmäinen mitä koiralle tulee mieleen tehdä. Seisomisen harjoittelua ollaan jatkettu samaan tyyliin. Tein yhden paikallaoloharjoituksen parvekkeella vanhankoiran avustuksella. Kävin parvekekeinun takana kyykkimässä piilossa ja tömäyttelin vähän jaloilla lattiaa. Hyvin kesti makuulla! 7.10. Hyppy menee jo hienosti niin, että laitan koiran sivulle, odota, käyn asettamassa namun esteen taakse, hyppy, hyvä! Roudasta on tullut ihan seuraamisaddikti, käskyä en ole käyttänyt vieläkään vaan palkannut aina kun koira on ilmaantunut oikeaan paikkaan, ja nyt se on siinä kuin tauti. Joskus onnistuu loppuistuminenkin. Paikallaolo meni tänään vanhankoiran vierellä hienosti. Menin jo varmaan viiden metrin päähän ja tömistin vähän maatakin. Liikkeestä maahan olen kokeillut namulla ja käsimerkein auttaen. Seisomista kokeilin ensimmäistä kertaa tänään niin että koiran seuratessa sanoin Seiso! ja lykkäsin namun suuhun samalla siirtyen koiran eteen ja takaisin sivulle. Näyttelyseisomisemme on Roudan suosikkitarjokki, maahanmenoa se myös tarjoaa usein. Hampaiden katsomista olemme harjoitelleet myös. 3.10. Hyppyä otin pari kertaa niin että lähetin koiran esteen yli ottamaan makupalan alustalta, kolmannella kerralla syömisen jälkeen komensin odottelemaan ja menin itse viereen palkkaamaan. Hyvin meni. Sivulletulossa on käynyt joku työtapaturma. Pennun mielestä sivulle-käsky tarkoittaa piruettia takajaloilla sormia alligaattorimaisesti napsien ja istumista varpailleni. Liikettä täytyy hieman vielä hioa... :D 28.9. Seisomista pentu jaksaa esittää jo ainakin kolme sekuntia (ennen kuin istuu), pidän sitä jo saavutuksena :) Pitäisi varmaan lakata puhumasta pennusta, kun se kohta täyttää jo puoli vuotta. 27.9. Paikallaoloa on harjoiteltu Rasmuksen kanssa ja se alkaa mennä ihan ok, paitsi pentu ei jaksa vielä oikein aina odottaa vapaakäskyä palkitsemisen jälkeen. Pystyn liikkumaan ja olemaan paikoillani käskyn aikana. Etäisyyttä ei ole vielä otettu kolmea metriä enempää. Seuraamista olen leikkinyt aina silloin tällöin ilman käskyä niin että pentu saa palkinnon kun etsiytyy sivulleni ja pitää katsekontaktia. Maahanmeno alkaa olla jo aika hyvä paikallaharjoitusten ansiosta. Ns. näyttelyseisomista alkaa pentu jo tarjoamaan itse, hauska havainto. 22.9. Muutama seuraamispätkä meni jo hyvin. Palkitsin operantisti aina kun pentu kipitti vasemmalla puolellani ja piti katsekontaktia. Hinku olisi kiertää eteen, ja vasemmalle on hankala kaartaa. Sen aika on vähän myöhemmin. Esteellä istu-hyppy kuten eilenkin. Pentu meni muuten kerran itse istumaan esteen taakse kun pidimme taukoa. Sanoin hyppy ja pentu hyppäsi :) Ruoka-aikaan komensin molemmat maahan-odota, vein kupit muutaman askelen päähän, kehuin ja vapautin syömään. - Näyttelykalenterista löytyi 13.11. pidettävä epävirallinen pentunäyttely Kaarinassa. Jospa lähtisi sinne hauskuttamaan yleisöä! Sitä ennen pitää kyllä harjoitella yhtä sun toista. Jotkut malttavat odottaa ja jotkut eivät! 21.9. Treenattu paikallaoloa vanhankoiran avustuksella. Laitoin koirat lähekkäin makuulle, Roudalla vielä vähän keskittymisongelmia mutta menee kyllä lopulta maahan. Paikalla-käskyllä pystyin tänään jopa pyörähtämään ympäri ja molemmat koirat pysyivät makuulla. Tämä menee ihan Rasmuksen piikkiin. Kokeilimme ekan kerran hyppyä oikealla esteellä. Otin Roudan sivulle esteen toiselle puolelle ja kannustin hyppäämään sanoen samalla hyppy, hyppäsin itse samalla perässä ja palkitsin. Seuraaminen on ihan villiä, tarvitsee olla tarkkana että palkitsee kun Roudalla kaikki jalat maassa, se pomppii mieluusti. Miten joku voi olla noin villinä koiransuklaaseen. 20.9.05 Päiväkirja kuulostaa kovin viralliselta. Katsotaan millaiseksi tämä muodostuu. Lähtötaso (TOKO): Luoksetulo: Tuntee sanan tänne, tulee eteen istumaan. Jopa etutassut ohjaajan varpaiden päällä, jota emme harmittele. Maahanmeno: Tarjoaa maahanmenoa helposti. Ei tunne käskysanaa. Ei pysy makuulla kauaa. Seisominen: Näyttelyseisomisen tapaista harjoiteltu, istuu edelleen helposti. Seisahtuminen liikkeestä outo asia. Paikalla: Kokeiltu vanhankoiran kanssa vierekkäin. Onnistuu laittaa makuulle, antaa käsky ja suoristautua itse, ohjaajan jalat eivät vielä liiku. Joskus ryömii innoissaan eteenpäin. Hyppy: Kokeiltu istuttaa esteen edessä ja kannustaa yli. Seuraaminen: Kokeiltu kuljettaa namun kanssa sivulla. Intoa piisaa vähän liikaakin. Liikkeen päättäminen istumiseen onnistui. Koulutusvalikko » Roudan sivu » Shtinkybois »