Pihlajamäen Carjalan Toivo Kotiintulokuvia 5.-6.6. (pentu 8-viikkoinen) Surkea vanki kaltereiden takana matkalla tuntemattomaan Jo kuljetuskopasta ulos uskaltautuneena - mutta minne se uusi isäntä nyt on jo menossa? Ensimmäinen ateria uudessa kodissa Uutta pihapiiriä tutkitaan niin ettei kieli suussa pysy Ja sitten lähti taju joksikin aikaa Isoveljen luussa on haastetta Näinkin ilmeisesti voi nukkua mukavasti Rikkaruohontappaja Vauhdilla ympäri ämpäri Välillä pitää istua ja tuumata Ja taas meni taju vähäksi aikaa. Huomaa kissan turvapaikka.

Kesäkuun viides päivä huushollimme mullistui kun pikku Routa kotiutui. Kotimatkan alussa koeteltiin sekä äänijänteiden että tärykalvojen kestävyyttä, mutta pitkään ei uikutus jatkunut kun pikkuotus jo sammahti. Loppumatka meni suhteellisen rauhallisesti. Kotipihalla näytettiin uutta otusta vanhaherra Rasmukselle, joka onnistui pelkällä olemassaolollaan kirvoittamaan kauhistuksen uikahduksen pikkukoirasta. Jäimme pikkuotus vielä kantokopassa vähän rauhoittumaan piharappuselle. Kopan ovi oli auki, mutta pieni ei heti uskaltanut tulla ulos. Emäntä meni valmistelemaan sisällä ensimmäistä ateriaa ja kurkkasi ikkunasta - ja siellä se pieni jo istuikin isännän vieressä rappusella! Ensimmäinen ateria uudessa kodissa sujahti mahalaukkuun salamaa nopeammin. Taisi aamupäivän paasto olla tehnyt tehtävänsä. Sitten käytiin taas ulkona. Rasmus suhtautui uuteen pikkuveljeen kääntämällä päänsä pois ja kuvittelemalla ettei se ole olemassa. Kurnis oli utelias, mutta yllätykseksemme se myös sähähti. Riivi paisutti itsensä kaksinkertaiseksi. Ilmeisesti sillä on suuri merkitys kenen taloon tullaan, koska kissojen tullessa meille ne eivät olleet todellakaan yhtä itsevarmoja. Rankan päivän jälkeen ensimmäinen yö oli todella rauhallinen. Pieni nukkui koko yön eikä aamulla löytynyt edes pissilammikkoja mistään. Emäntä oli tosin liian hidas lähtemään ulos kun herääminen oli tapahtunut, ja aamupissit menivät lattialle. Ulos tuli sitten hienosti kyllä aamukakka. Uusi päivä toi esiin rohkeamman puolen pikkukaverista. Rasmuksen rengasluu otettiin jo uusiokäyttöön, ensimmäiset kuopat pihalla kaivettiin ja pelottava viemäriputkenpää haukuttiin. Välillä piti istua ja tuumata, mikä tuntuu olevan otukselle varsin luonteenomaista, koska sitä tapahtuu usein. Tätä kirjoittaessa teksti ei ehtinyt aivan valmistua ennen pikkukaverin heräämistä. Meillä oli vähän erimielisyyksiä siitä jääkö kaveri rasmu-turva-portin toiselle puolelle vai ei. Tällä hetkellä protestiääniä ja -jyrsintää ei kuulu. Roudan sivu » Shtinkybois »