Pihlajamäen Carjalan Toivo Routa vetää kumppareita 3.1. Vain vetojuhta puuttuu!

Ikkunasta avautuu aivan satumainen maisema» ja emäntä naputtaa koneella. Sängyn alta voisi kuulla jurputusta ja mutinaa jos kuuntelisi tarkkaan. Anyway. Kun nyt ne huskyvaljaat ostettiin Roudan kummitädin emännältä, pitihän niitä ihan hitusen kokeilla. Valjaat päälle ja - Ei, niitä ei ole tarkoitus purra irti! - ja namia huuleen. Inha kropan yli käärmeilevä remmi unohtui kun emäntä ohjasi namulla eteenpäin ja piti valjaita tiukalla. Isännän vanha oranssi pulkka löytyi kellarista. Sen päältä syötettiin namu. Eipä näyttänyt mäenlaskuläpykkä Routaa pelottavan, se hyökkäili innoissaan vetonaruun kiinni. Emäntä veti pulkkaa narusta ja Routaa namusta. Kaikki hyvin! Ahneen koiran kanssa oli hyvä siirtyä kolmanteen vaiheeseen. Narunpätkä pulkan vetonarun ja valjaiden väliin. Painoksi emännän kumpparit. Sitten yeehaw, liikkeelle valjakkoni! Routa ei olisi voinut vähempää välittää perässään rahisevasta pulkasta. Kumpparit istuivat kiltisti kyydissä kun teimme pari lenkkiä etupihan ympäri. Sepä olikin onnistunut ensikokeilu! Ai niin, se piti muuten vielä raportoida että Roudasta lähtee karvaa! :-o Nytkö se sitten alkaa? Takakoivesta lähti pari paksua tuppoa. Roudan sivu » Shtinkybois »