Pihlajamäen Carjalan Toivo Routa talviulkoilee 4.-5.3.2008 Julma emäntä kun ei anna tuoda ihanaa keppiä sisälle! Olisin minä sitä narupalloa voinut heitelläkin sinulle Aina se tiiraa jotakin

Ihana tänä talvena niin harvinainen auringonpaiste kaivamaan kameran siitä pölyisestä nurkasta, jonne se on tässä vuodenvaihteen tienoilla hautautunut, kun ei ole huvittanut kuvailla. Vanha napin painamisen riemu alkoi vähän muistua mieleen! Emäntä on ollut kipeänä. Reilut kaksi viikkoa sitten piti olla mahataudissa, ja viime viikolla tarttui pojalta joku keuhkotauti, joka maanantaina diagnosoitiin keuhkoputkentulehdukseksi. Alkoi olla jo koiran kanssa vähän erimielisyyttä ovatko varttitunnin lenkit liikaa vai liian vähän. Onneksi antibiootit auttoivat melkein heti ja nyt askel jo kulkee. Aijuu, kirjataan nyt ylös että kimppuumme hyökättiin. Emäntä oli vähän sitä jo alkanut odotellakin. Käveltiin hihnassa puistossa, yhtäkkiä edessämme seisoo iso hoffin näköinen koira ilman omistajaa missään. Emäntä huusi omistajaa, joka puuskuttaa näkymättömistä rappusia ylös - ja sitten koira tuleekin jo päälle. Kenellä tulee mieleen laskea iso uroksille vihainen koira keskustan puistoon niin ettei itse näe missä se menee? Emäntä olisi kiljunut sekä koiralle että omistajalle kunnolla, mutta keuhkoista ei tullut paljoa pihinää enempää :( Roudan sivu » Shtinkybois »