Pihlajamäen Carjalan Toivo Routa eristää 27.11.

Tuli taas vähän lunta maahan. Onneksi isäntäväki kerkesi kantaa ostamansa puutavaran ja eristepaalit sisätiloihin ennen lumipeitettä. Kyllä sai kuski kuulla kunniansa parvekkeelta kun kehtasi ajaa kuorma-autonsa meidän pihaan. Emäntä loikkasi puoli metriä ilmaan kun vahtikoiramme tänään ilmoittivat emännän vanhempien saapuneen. Emännän äiti nimittäin marssi sisään soittamatta ovikelloa. Vanha koira olisi normaalisti vain heiluttanut villisti häntäänsä, mutta nuorisolla on vahtigeenejä ja se kajautti kunnon vahtihaukut. Vanhakoira luuli että jossain palaa ja yhtyi haukkuun, mistä nuoriso tietenkin sai pontta haukkua lisää. Ihme että emännän vanhemmat edes uskaltavat tulla käymään, sellainen tornado meillä on aina eteisessä. Nyt oli puruluutkin ehditty nakertaa ennen vierailua, joten Routa ajatteli jatkaa emännän isän ranteesta. Ei se isäntäväen kanssa niin huonosti käyttäydy, mutta auta armias kun tulee vieraita. Niin niin, pitäisi opettaa, tiedetään. Routa pyydysti taas jonkun pienen olennon pellolta. Suusta kuului sirkutusta kun se kuljetti saalistaan. Lopulta sirkutus loppui ja jäljellä oli vain pieni märkä karvainen ruumis. Emäntä ei tykkää kun hiiret mellastavat talon seinissä mutta yleisesti kyllä pienten otusten loppua tulee surku. Syötäväksi otus ei Roudalle kelvannut. Roudan sivu » Shtinkybois »