Pihlajamäen Carjalan Toivo Roudan päälle loiskahtaa 28.4.2007 Uusi ruokakuppi on tyhjä, nyyh

Kaikenlaista pientä hassua on tapahtunut, mutta kun ei niitä kirjoita ylös heti niin mokomat unohtuvat. Käytiin Särkänniemen takuisen koirapuiston takana kouluttelemassa. Siinä on matkan varrella koirien uimapaikka. Routa meni janoisena heti veteen kahlaamaan kun pääsi. Tuuli aika kovaa ja aalto loiskahti suoraan naamaan. Tuli kiva tukka :) Onkohan se tullut kirjattua että Routa meinasi lähteä jahtaamaan pupua siellä rantakentällä, mutta kuunteli kieltoa ja pyörsi aikeensa. Pupu varmaan asuu siellä jossain puskassa. Saisi muuttaa muualle *GRR* Hieroja kävi Routaa silittelemässä ja pyörittelemässä puolet karvoista lattialle. Mitään kireyksiä hän ei löytänyt, muutaman lihaksen kylläkin :D Kuulemma lihaksia yleensä kehittyy vasta kunnolla kolmen vuoden jälkeen, mutta Routa oli jo käynyt salilla kun sillä oli hauis. Tämä tarkoittaa sitä että yksi helppo ratkaisu pääntärinöihin on pois pelistä. Emäntä itse uskoo vahvimmin siihen nuorten koirien neurologiseen häiriöön, josta eräs seurakaveri vihjasi. Hänelle eläinlääkäri oli sanonut, että vaiva on suht yleinen nuorilla koirilla ja voi iän karttuessa kadota kokonaan. Roudan äiti ja sisko ovat luovuttaneet verta lappalaiskoirien epilepsiatutkimusta varten ja isäkin varmaan luovuttaa jossain vaiheessa. Täytyy meidänkin ottaa selvää miten juttu toimii jos tässä joskus tulee taas asiaa eläinlääkärille. Rokotukset ovat voimassa niin että syy pitäisi olla joku haaveri. Toivotaan ettei ole iso. Se leikki jossa laitetaan jotain purkin alle ja siirretään purkkia muiden samanlaisten seassa, ja sitten pitää tietää minkä alla esine nyt on. Emäntä koitti sitä jälkikasvun kanssa. Sai siirtää kaksi kertaa ja vielä poika tiesi missä auto on. (Kuka nyt auton kadottaisi silmistään!) Sitten sama Roudalle namun kanssa. Ei se raukka ymmärtänyt yhtään mistä oli kysymys! Se muisti kyllä minkä purkin alla namu on jos niitä ei siirtänyt. Mutta jos siirsi, hävisi taju. Pitänee kokeilla jotenkin helpommalla ensin. Mutta niin vaan liki kahden vuoden kohdalla ihminen kirii koiran ohi. Jännä vaan havaita se omin silmin. Routa on kyllä varsinainen ulkokoira. Sisällä se on ihan näkymätön, sängyn alla melkein koko ajan (paitsi kun syödään :D). Emäntä on yrittänyt aktivoida sitä, jotain pientä koulutusta kuten tunnaria ja sellaista. Ei Routa halua! Se tekee kerran ja karkaa sitten sängyn alle. Sen sijaan kun mennään ulos, ollaan ihan intona ja silloin sopii kouluttaakin. Hyvä tietty ettei se sählää koko ajan jaloissa, mutta joskus sitä melkein unohtaa että talossa on koira. Roudalle tilattiin PK-valjaat. Emäntä otti niistä kuvan ja vähän muokkaili. Hih, paremmat kuin alkuperäiset! Vielä yksi kirjaus. Poika otti ja pudotti Roudan ruokakupin lattialle. Keramiikkaa kun oli niin säpäleiksi meni. Nyt Routa sai vihdoin uuden kupin. Lienee tarpeeksi iso. Emäntä ei ole varma onko se hyvä vai huono. Tietysti siihen mahtuu paljon ruokaa, mutta kun ei kumminkaan niin paljoa saa, niin se näyttää pieneltä tihrulta siellä pohjalla... Roudan sivu » Shtinkybois »