Pihlajamäen Carjalan Toivo Routa kävelee jää-järvellä 8.2. ja pakkas-Pyynikillä 10.2.2007 Näin kapeasta raosta Routa mahtui vaivatta - mikä ruipelo Jää kestää! Vähän hieno raggariposeeraus I see light Ufokoira Sissikoira etenee lumessa kohti vihollisen asemia "Äkkiä se pysähtyi ja nosti päänsä, kuin jotain vainuten. Höyry leijaili sankkana pilvenä sen ympärillä, kun se tarkkaili metsän ääniä ja tuoksuja. Sen paksulle mustalle turkille leijaili kohmeisia lumihiutaleita -" ja sitten kirjuri tikahtui hihitykseensä.

Ei pakkanen vain näytä vielä hellittävän. Aamulla käytiin hytisemässä kaupungilla ja ostettiin Roudalle siniset valjaat ja emännälle rannekello. Sitten niitä pitikin käydä heti testaamassa. Aurinko paistoi ihanasti ja päätettiin kiivetä Pyynikille. Sinne olikin vedetty latuja ja päädyttiin tarpomaan hankeen. Sepä ei haitannut yhtään. Emäntä oli laittanut niin paljon päälle että tuli hiki, vaikka pakkasta oli reilusti. Routa nautiskeli lumesta tapansa mukaan kierimällä ja ryömimällä. Kiva kun se on saanut sen verran järkeä päähänsä että hihnan voi välillä päästää laahaamaan perässä eikä rotkale katoa heti näköpiiristä. Tottelevaisuudella saa enemmän vapauksia. Näkötornia ohitettaessa ilmassa leijui sietämätön munkinkatku. Ei ollut rahaa mukana. Alkumatkasta Routa käveli paremmin kuin tavallisesti ja emäntä ihmetteli että onpas tehokkaat valjaat, mutta lopussa neliveto kytkeytyi päälle ja meni oli samanlaista kuin kaulapannassakin. Eikö rakas koira olisi paljon kivempi kävellä löysässä hihnassa kuin kiskoa vihaista emäntää perässä, häh? Keittiöstä katkesi muuten tässä äskettäin kylmän veden tulo kokonaan. Paikalle kutsuttu putkimies selvitti, että putki on jäässä ja ilmeisesti rikkikin ja korjaukset aloitetaan vasta maanantaina. Onneksi sentään vessaan tulee vesi normaalisti. Kun putkimies tuli käymään ja pimputti ovikelloa, Routa (joka ei yleensä ovikelloa kuulekaan, koska meillä ei käy vieraita) päästi sellaisen korkean ulahdushaukun. Putkimiehelle se pöhähteli koko matkan ovelta keittiöön ja vielä siinä korjauksia seuratessakin sen piti puhkua. Vasta syötyään hermoherkun se rauhoittui makoilemaan työmaan viereen. Vanhakoira olisi jo siinä ajassa nuollut putkimiehen päästä varpaisiin ja tarjonnut kolmea lelua :) Roudan sivu » Shtinkybois »