Pihlajamäen Carjalan Toivo Routa on emännän kanssa kahden 3.9.05 Uskallettiin jo ottaa ns. kallis matto käyttöön, kun Routa ei enää pissi sisälle kuin pakon edessä. Matto taisi kuvanottohetkellä olla ollut lattialla noin minuutin...

Isännän isyysloma on loppu ja hän lähti torstaina töihin. Olipa emännällä hoppu aamulla. Kaikki tämä pitäisi keretä tehdä jossakin järjestyksessä: antaa pennulle aamupala, mennä ulos sen kanssa vahtimaan että tarpeet tulevat tehtyä eikä pentu pulikoi ojassa eikä varasta naapurin pihalta mitään, putsata kissojen hiekkalaatikot, syöttää vauva, vaihtaa vaippa, syödä itse aamupala, käydä aamupesulla. Empiirisen tutkimuksen perusteella emäntä voi jo kertoa, että pennun on päästävä ulos ennen yhdeksää (isäntä on sen kuuden-seitsemän maissa pissittänyt) tai pissipaperit menevät vaihtoon (ja tuon kokoisesta pennusta tulee jo aika määrä pissiä). Normaaleihin aamutouhuihin tulee myös vauhtia, kun pentu alkaa yökkiä. Lattialle on juuri laitettu takaisin se parempi matto, joka vetää yökkijää puoleensa kuin magneetti, takajalat vain sutivat kun emäntä yrittää vetää pentua pois matolta. Emäntä huutaa ULOS! ULOS! ja pitää ulko-ovea auki, kauhuissaan oleva pentu kiitää nurkasta nurkkaan yökkitipat sinne tänne roiskuen, emäntä perässä tai puoliksi edellä muita mattoja pois tieltä potkien. Olikohan liian pitkä aika iltaruoasta aamuun vai mikä oli mahan laittanut väännölle, mutta hyvä sotku siitä kumminkin tuli. Hiukka hienosti koirat osaavat nyt odottaa ruokakuppejaan. Emäntä laittaa koirat istu!-odota! parvekkeen toiseen päähän (pentu on oppinut odota-sanan katsomalla vanhemmasta mallia), vie kupit toiseen päähän, saa ottaa! Koirat pinkaisevat kupeilleen, kumpikin omalleen. Joskus on onnistunut jopa vuorollaan päästäminen. Routa on ottanut uudeksi vakiopaikakseen sängynalusen. Se mönkii sinne kuin kastemato. Tässäkin asiassa se on erilainen kuin vanhakoira, jolle pienin sopiva kolo oli kirjoituspöydän alla. On muuten unohtunut kirjoittaa että (miltei) takapihallamme kävi Mediheli. Syy jäi epäselväksi. Isäntä oli nukkumassa kun pennun kanssa pihalla temmeltänyt emäntä törmää äkkiä sisään ja huutaa Tule katsomaan, takapihallemme laskeutui juuri helikopteri! Ei olisi tainnut aprillipäivänä mennä läpi. Pentu on alimpana arvoasteikossa. Jopa kissojen alapuolella - tai mikäs ihme tuo nyt on, kissat luulevat/tietävät olevansa ihmisenkin yläpuolella. Tämän näkee vesikupilla. Pentu odottaa hienosti vuoroaan kun vanhakoira juo, mutta saapa Kurniskin juoda rauhassa ja pentu jonottaa rauhallisesti istuen. Käytiin muuten torstaina kääntymässä myös Murrejen koirakoulussa. Ei osallistuttu, mutta katsottiin vähän sivusta. Opittiin että mukana kannattaa olla vähintään broileripullia kun seuraavan kerran tullaan (ajatella, vanhaa koiraa on aikoinaan opetettu nutranuggetseilla). Sivusta seurasi myös eräs valkoinen pikkupörrö omistajineen ja sen kanssa oli hauska vähän kaulailla. Aatunkin kanssa pentu pääsi taas vähän leikkimään. Hauskanpito oli kyllä tassupaketin hajoamisen arvoista! Pipi on ihan hyvin paranemassa, se ei ole tulehtunut vaan umpeutuu siististi. Kyllä siitä vielä hyvä antura tulee! Roudan sivu » Shtinkybois »