Pihlajamäen Carjalan Toivo Routa matkalla kohti joulua 23.12.

Huomenna on jouluaatto ja aamupalan jälkeen lähdemme ajelemaan kohti famolaa, jossa ollaan yön yli. Roudalle ja kissoille on ostettu jouluherkut: korvia ja muita pussinamuja ja herkkupurkit. Vanhankoiran lahjomisesta huolehtivat emännän vanhemmat, kun emme flunssan takia päässeetkään käymään siellä ennen joulua. Yritetään välipäivinä ehtiä sinne. Emännällä on aika ikävä Rasmusta. Onneksi uutisten mukaan vanhakoira vain virkistyy, lenkkeileekin kuulemma reippaammin kuin emännän äiti. Nyt kun kunnollista vesisadetta ei ole tullut moneen päivään, joka paikassa haisee koiran nenään. Joku tytsikin varmaan kortteleita kiertelee. Routa jäljestää lenkit alusta loppuun ja sen kanssa on todella raivostuttavaa kävellä. Se on täysin turta sille vetääkö se hihnassa vai ei ja mihin taluttaja menee ja millä vauhdilla. Lyhyessä hihnassa se ei suostu kävelemään lainkaan, kammottava kauhistus sentään. Välillä meno tuntuu siltä kuin jotain villieläintä yrittäisi siirtää paikasta toiseen. Korvat luimuun ja neliveto päälle. Ohjeita ei kysytä eikä kuunnella, vaan suunta valitaan oma mau mukkaa. Persuksista lähti iso villatuppo. Taasko se alkaa vaihtaa karvaansa vuodenvaihteessa?! Mitäs se meinaa tehdä jos tulee vielä paukkupakkaset? P.S. Kuvan kohtauksessa muuten katsellaan isoa sorsaparvea ja hillitään hienosti itsemme :) Iloista joulua kaikille! P.P.S. Päiväkävelyllä ihmeteltiin ja kirottiin joka paikkaan särjettyjä pulloja, joiden lomitse piti pujotella. Emäntä ei tiedä oliko syyllinen pullo vai mikä, mutta iltalenkiltä palattua suihkun lattialle jäi verisiä tassunjälkiä. Oikeassa etutassussa on anturassa pieni haava :( Onneksi oli kotiapteekki kunnossa ja saatiin heti sidottua tassu. Mutta nyt menee joulu tossurumbaksi :( (Eikä emäntäkään haavereitta säilynyt: sai kipeän kännykänkuvan reiteensä kaaduttuaan oikoisekseen sileällä jäällä samaisella iltalenkillä. Ei sentään puhelin hajonnut.) Roudan sivu » Shtinkybois »