Pihlajamäen Carjalan Toivo Routa leikkii lapsen kanssa 21.-25.10. Koiranpeti on tosi suosittu. Siinä haluavat maata sekä kissat että lapsi, ja joskus koirakin mahtuu mukaan. Lopettaisi ulvomisen ja veisi minut ulos... :/ Mitäs annoit!

Roudalla ja Sakariaksella on paljon yhteisiä juttuja. Tärkein on varmaan yhdessä syöminen. Sakarias istuu syöttötuolissaan ja Routa asettuu sopivasti pöydän alle. Mikään lapsen lusikasta tippuva ei ehdi lattialle asti, siitä pitää tehokas koirankieli huolen. Sakarias on myös hyvin antelias. Vaikea kieltää koiraa ottamasta lapsen ruokaa, kun sitä suorastaan työnnetään suuhun. Koiranluut ovat muuten vetovoimaisia puruleluja myös pienille miehille. Mitä limaisempi sen parempi. Yök! Sakarias tykkää kovasti koiranpetistä. Se ostettiin alunperin Rasmukselle, joka ei kuitenkaan siinä viihtynyt. Rasmuksen nukkumatyyli on nimittäin jalat ojossa. Koiran sijasta sen omivat kissat, erityisesti Kurnis, joka sopi petiin värinsäkin puolesta. Tampereelle muutettuamme peti meni ahtauden vuoksi aluksi parvekkeelle. Kun kesällä ovea pidettiin auki, Sakarias huomasi pedin ja siitähän tuli loistava lapsen mylläysalusta. Syksyn pimetessä myös Routa on bongattu mykkyrällä pedistä muutaman kerran. "Yhteisiä" asioita ovat Roudan mielestä tietyt lapsen lelut, lapaset ja villasukat. Jo kaksi pikku nallea se on jyrsinyt, samaten yhden rakkaan pikku auton ja erinäisiä vaatekappaleita. Opettelisi mokoma neulomaankin! Roudan sivu » Shtinkybois »