www.kumikana.org > Koulutus > Vetäminen

Veto seis!

Eräs koiran tärkeimmistä taidoista on kävellä vetämättä hihnassa. Samalla tämä on yksi vaikeimmista asioista opettaa. Mietitäänpä vähän miksi ja mitä syille voisi tehdä.

Ei selkeää oikeaa ja väärää

Toisin kuin esimerkiksi käskystä istumisessa tai luoksetulossa, hihnassa kävelyssä ei voi helposti määritellä mikä on oikea suoritus ja väärä suoritus. Ihmisen vaatimus on "ei saa vetää", kaikki muu on sallittua. Ihmisen mielestä yksinkertaista, koiran mielestä monimutkaista - yhtälössä on liian paljon muuttujia.

Villin koiran oravanpyörä

Kauniisti hihnassa kävelyä ei voi harjoitella sellaisen koiran kanssa, joka pursuilee energiaa joka varpaanvälistä eikä malta keskittyä sekuntiakaan. Toisaalta tällaisen koiran kanssa olisi välttämättä päästävä lenkille purkamaan energiaa.

Opitusta olisi opittava pois

Yleensä ongelma havaitaan vasta, kun siitä on jo tehty ongelma. Tällä tarkoitan sitä, että koira on ensin opetettu vetämään antamalla sille periksi ja sen jälkeen toimintoa on vahvistettu satunnaisesti (huom. kaikkein tehokkain palkitsemistapa!) - "ei vedä!" "no mene sitten!" "ei niin lujaa!". Koira on tottunut paineeseen kaulassa ja sitä on yleensä myös totutettu satunnaisiin erivahvuisiin nykäisyihin. Koira ei siis ole asian suhteen samalla lähtöviivalla kuin esimerkiksi alkaessaan harjoitella eteenlähetystä, joka on sille ihan uusi asia. Koira on jo oppinut toimimaan tilanteessa tietyllä tavalla, ja sen olisi ensin opittava tästä tavasta pois. (Vertaa ajamiseen autolla, jossa ratti on oikealla puolella.)

Ajatuksia

Olin aiemmin sitä mieltä, että on julmaa pitää koira sivulla koko lenkin ajan. Nyt olen kuitenkin tajunnut, että se voi olla koiraa kohtaan paljon reilumpaa. Koira tietää tarkkaan, mitä sen kuuluu tehdä, eikä sen tarvitse miettiä itse niin paljoa. Ja kun säännöt osaa, niistä voi myös vähän hellittää.

Rottaa suuremman koiran liikunnantarvetta ei tyydytä hihnassa käveleminen. Remmilenkkejä ei voi pitää jatkuvasti koiran ensisijaisena liikunnanlähteenä. Koiran on päästävä juoksemaan ja riehkaamaan muuten(kin) kuin kytkettynä. Polkupyörälenkitkään eivät onnistu, ennen kuin koira on oppinut hihnaan. On siis paras miettiä vaihtoehtoisia lenkitysmahdollisuuksia: koirapuisto, metsä... Hihnassakävelyharjoitukset on paras suorittaa vasta, kun koirasta on pahin terä poissa. Jotta koiran saa kuljetettua juoksutuspaikkaan turvallisesti, voi olla syytä harkita väliaikaisena ratkaisuna kuonopantaa tai vedonestovaljaita.

Flexitalutin on loistava apuväline opetettaessa koiraa vetämään hihnassa. Koira oppii, että ensin kiskotaan, sitten tulee lisää hihnaa (palkinto), sitten yhtäkkiä hihna ei annakaan enää periksi, mutta kohta taas antaa. Koiralle ei tule selkeää kuvaa hihnan pituudesta, kun hihnaa annetaan ja otetaan miten taluttaja lystää. Miten Sinä käytät flexiä?

Yleistä harjoittelusta

Ihan ensimmäiseksi on päätettävä, miten haluat koirasi käyttäytyvän. "Kunhan se ei vedä" ei siis riitä. Vasemmalla vai oikealla puolella (puolen vaihdon voi helposti opettaa), kuinka pitkässä hihnassa, saako haistella maata. Jos näitä asioita ei lyö lukkoon, opetus on hankalaa.

Toiseksi heität flexillä vesilintua (mutta älä osu). Älä naaraa kapistusta järven pohjasta ennen kuin koirasi osaa kävellä kiinteäpituisessa hihnassa.

Kun harjoitus sitten alkaa, pätee sama sääntö kuin minkä tahansa muun asian opettamisessa: kun koira tekee oikein, se palkitaan. Kun koira pysyttelee sivulla, sitä kehutaan ja se voidaan palkita makupaloilla. Sitä voidaan jopa johdattaa makupalan kanssa kulkemaan vierellä. Koiran täytyy tuntea, että ulkoiluttajan vierellä on hyvä olla. Käskyä ei välttämättä tarvita, mutta jos jotain sanotaan, käytetään eri sanaa kuin seuraamiseen. Seuraaminen on omistajan 100%:sta huomioimista. Sellaista ei voi miltään koiralta vaatia koko lenkin ajan. Koska seuraamistakin tarvitaan joissain tilanteissa, on paras pitää nämä kaksi asiaa ihan erillään.

No niin, entäs kun koira vetää?

Entä kun koira sitten menee väärään kohtaan taluttajaan nähden ja seurauksena hihna kiristyy? Tässä kohtaa koulutusta on tarkoitus antaa naapureille juoruamisen aihetta. Sillä hetkellä kun koira irtoaa taluttajasta liian kauas - kuinka kauas? sen olet kohdassa yksi päättänyt - käännyt 180° eli teet täyskäännöksen. Voima mitä käytät koiran mukaan saamiseen täytyy sovittaa koiran koon ja kovuuden mukaan - ison palveluskoiran kanssa käytetään eri otteita kuin pikkuisen seurakoiran kanssa. Älä odota, että koira on hihnan päässä, jos haluat sen kulkevan sivullasi. Ja muista palkita, kun koira on taas oikeassa kohdassa ja sen kumpikin aivosolu näyttää olevan mukana. Käänny joka kerta, kun koira poikkeaa halutusta kohdasta. Niin, ei tämän kukaan sanonutkaan olevan helppoa, ei sinulle eikä koiralle. Siksi teidän molempien pitää olla keskittymiskykyisiä.

Jos koira on ihan villi ja riuhtoilee sinne tänne, muutu puuksi. Juu, kuulit oikein. Juurru niille sijoillesi ja pidä hihnasta tiukasti kiinni kaksin käsin, kädet tukevasti navan kohdalla. Kun koira vähitellen lopettaa säntäilynsä ja katsoo sinua (mieluiten myös palaa sivullesi), kehu rauhallisesti ja jatka matkaa. Toista niin monta kertaa kuin on tarvis.

Voit pysähtymisen sijasta hidastaa vauhtia miltei nollaan. Jos olet opettanut koirasi palaamaan vierellesi kun pysähdyt, se vilkuilee sinuun heti hidastaessasi. Saat koiran näin vähitellen liikkeessäkin haltuun.

Koira voi vetää myös silloin, kun olette menossa johonkin tiettyyn paikkaan. Valitse silloin kiintopiste sopivan matkan päässä "maalista". Kun koira harhautuu matkalla maaliin, palaatte takaisin kiintopisteeseen. Palaamista voi tehostaa äänellä, jotta koira ymmärtää tehneensä jotain ikävää. Vasta kun koira pysyy koko matkan kiintopisteestä maalille sivulla, harjoitus loppuu.

Tarkkaile myös omaa hihnankäyttöäsi ja kuinka kätesi toimivat. Jos pidät hihnasta pehmeästi ja löysästi kiinni, siitä on koiran mukavampi vetää. Jos taas hihnan pää napsahtaa napakasti vastaan, vetäminen ei ole yhtä miellyttävää. Voit kokeilla eroa itse käskemällä apurin puristaa hihnaa tiukasti ja kokeilla nykiä siitä, ja sitten käskeä pidellä hihnaa hellästi ja kokeilla taas nykiä. Sinun ei tarvitse eikä pidäkään puristaa hihnaa kouristuksenomaisesti koko lenkin ajan koko vartalon voimalla, siitähän koira kuvittelee sinun olevan peloissasi tai muuten tolaltasi. Opettele tiukentamaan otettasi koiran loikatessa hihnan päähän ja rentouttamaan nyrkki kun koira tulee lähemmäksi.

Takana kulkemista voi käyttää myös palautteena vetämisestä. Jos koira ei osaa kulkea kauniisti hihna löysällä, se joutuu kulkemaan jonkin aikaa perässäsi. Pidä hihna lyhyehkönä kädet selän takana ja estä koiran ohitusyritykset kehollasi. Voit käyttää samalla vaikkapa sanaa TAA. Käsky on muutenkin hyödyllinen osata.

© Milla Havanka

Päivitetty 27.10.2001, 3.2.2002