www.kumikana.org > Koulutus > Sosiaalisuus |
Sano päivää tädilleLukemattomissa koirakirjoissa painotetaan koiranpennun sosiaalistamisen tärkeyttä. Pentu tulisi tutustuttaa kaikenlaisiin koiriin ja kaikenlaisiin tilanteisiin, jotta myöhemmiltä ongelmilta vältyttäisiin. Valitettavasti tarkempien ohjeiden ja koiran käyttäytymisen ymmärtämisen puuttuessa ihmiset tulkitsevat tämän omalla tavallaan, ja yritettäessä välttää ongelmia niihin juuri törmätäänkin.Sosiaalistaminen on yhteiskuntaan totuttamista Koiran täytyy oppia hyväksymään ja sietämään kaikenlaisia ilmiöitä, joita se elämänsä aikana voi kohdata. Koira on sosiaalinen, kun se ei pelkää, vaan on kiinnostunut tai välinpitämätön. Kun koiranpentu tulee kotiin, se elää tärkeää kautta elämässään. Se opettelee parhaillaan, mikä on vaarallista, mikä turvallista. Se tutkii maailmaa ja kerää kokemuksia. Sen on mahdollista oppia hyväksymään monenlaisia asioita normaaliin elämään kuuluvina. Jos se tässä vaiheessa saa pelkästään ikäviä kokemuksia tai ei kokemuksia lainkaan, siitä tulee pelokas. Omistajan tehtävä on järjestää pennun elämä sellaiseksi, että se saa kohdata kaikkea mitä sen tulee sietää ja suvaita elämänsä aikana ja saada neutraaleja tai mukavia kokemuksia. (Vaarallisista asioista sen tietysti tulee saada epämiellyttävä muisto, jotta se osaisi välttää vaaraa.) Maailmassa on satoja asioita, joihin koiranpennun on tärkeä tutustua, mutta yksi tärkeimmistä on vieraat koirat. Lemmikkikoiran oletetaan olevan hyvää pataa muiden hännänheiluttajien kanssa. Yrittäessään tehdä koirastaan sosiaalista yksilöä ihminen sortuu helposti, aivan luonnostaan, kohtalokkaisiin virheisiin. Sosiaalinen koira ei ole välttämättä kaikkien kaveri Sosiaalistaminen on huono sana. Ensinnäkin se on vierasta kieltä ja vaikea kirjoittaa oikein. Toisekseen se johtaa harhaan. Millainen on sosiaalinen ihminen? Hän on hyvä seuraihminen, puhelias, vitsikäs, hänellä on paljon ystäviä, hän ei ole koskaan yksin, hänen on helppo tutustua uusiin ihmisiin, eikö vain? Valitettavasti nämä määreet eivät kuvaa sosiaalista koiraa. Hyvin sosiaalistettu, siis yhteiskuntaan totutettu, koira ryhdy välttämättä häntä heiluen leikkiin kaikkien kanssa. Koiran ei tarvitse olla kaikkien kaveri, mutta sen tulee sietää kaikkia omistajansa vaarattomaksi katsomia asioita. Yhteiskunnassa toimimiseen kuuluu myös se, että osaa ohittaa. Jokaista ihmistä, jokaista eläintä, jokaista oliota ei tarvitse mennä katsomaan. Sosiaalisuuteen ei vaadita, että joka koira on käytävä haistelemassa. Koiriin tutustumisessa tärkeää ei ole määrä, vaan laatu. Sosiaalistaminen ei ole sosiaalisten kontaktien kaatamista pennun päälle Ihminen on koiran lauman johtaja. Koira haluaisi luottaa johtajaansa, olla varma siitä että johtaja suojelee sitä eikä anna sille tapahtua mitään pahaa. Tätä taustaa vasten tuntuu kamalalta, miten moni ihminen työntää koiransa vieraiden olentojen, ihmisten ja koirien, armoille, antamatta mitään suojaa tai tukea. Jos vieras olento pelottaa koiraa, jopa tuottaa kipua, koiran luottamus johtajaan murentuu. Useimmat ovat varmaankin samaa mieltä seuraavasta: Jos käsket koirasi juoksemaan lahoa siltaa pitkin, jolloin silta murtuu ja koira putoaa kylmään veteen, koira ei varmasti sen jälkeen luota kehotuksiisi (paitsi jos kylmään veteen tippuminen oli koiran mielestä tosi hauskaa!). Juuri näin tapahtuu, jos viet koiranpennun vieraan koiran luo ja tämä vieras koira puraiseekin pentuasi kipeästi. Koira ei luota kykyihisi johtajana, ja alkaa itse puolustaa itseään, kun sinä et pysty suojelemaan sitä. Näin syntyy pelkoaggressiivinen koira. ![]() Kun laumat kohtaavat, johtajat arvioivat tilanteen ja toimivat sen mukaan. Kun viet koirasi tuntemattoman koiran luo, ensimmäisenä eivät kohtaa koirat vaan omistajat. Kysy toisen koiran taluttajalta, miten hänen koiransa suhtautuu pentuihin. Jos et luota toiseen koiraan täydellisesti, älä päästä sitä pentusi luokse. Jos pentusi on peloissaan, pidä toinen koira kauempana siitä. Älä missään nimessä työnnä tai vedä pentuasi toisen koiran luokse. Sen on saatava lähestyä omaa tahtiaan. Jos se ei uskalla nyt, ehkä se tulee ensi kerralla nähtyään, ettei toisesta ollut vaaraa. Jos suojelet pentuasi, saat sen luottamuksen. Jos jätät sen yksin kriittisellä hetkellä, et ole sen luottamuksen arvoinen. Sosiaalisuus on yhteisten sääntöjen mukaan toimimista Pennun kanssa ei kuitenkaan saa olla ylihuolehtivainen. Pennun täytyy myös oppia tapoja. Vanhempi koira saattaa kurmuuttaa pentua, jos nuoriso venyttää rajojaan liian pitkälle. Oikein tehty kurmuutus on pennun jatkon kannalta hyvin tärkeää, jotta se tulisi toimeen muiden koirien kanssa. Kurittomasta nenille hyppivästä kakarasta ei kukaan pidä. Hyvä kasvattajakoira tuttavapiirissä tai jopa omassa perheessä on kullan arvoinen. Maailmassa on muutakin kuin vieraat koirat Yhteiskuntaan totuttaminen ei saa rajoittua korttelin koiriin tutustumiseen. Mitä varautuneempaa rotua koira on, sitä tärkeämpää on antaa sille kokemuksia mahdollisimman monenlaisista asioista. Ihmisiä on monenpituisia, -levyisiä ja -värisiä, heillä on erilaiset äänet, naamakarvoitus ja eleet. He liikkuvat autolla, pyörällä, rullaluistimilla, skeittilaudalla, pyörätuolilla (moottoroidullakin!), sauvojen kanssa, ontuen, kontaten, juosten. Hevonen, lammas, kani ja moni muu eläin eivät saa aiheuttaa pelkoa tai jahtaamisintoa. Erilaisilla alustoilla, kuten ritilällä, liukkaalla sileällä kivilattialla ja rätisevällä muovilla, on opittava kävelemään. Jos koirasi hätkähtää jotain asiaa tai ilmiötä, älä kehu tai säälittele. Menkää katsomaan ihmetyksen aihetta. Anna koiralle pitkä hihna, mene itse edeltä. Jos pelottava asia on postilaatikko, mene laatikon luo, taputtele laatikkoa, juttele sille. Kun koiran uteliaisuus voittaa arkuuden ja se lähestyy, kehu koiraasi. Älä tee asiasta liian suurta numeroa. Yritä kuitenkin päättää tilanne niin, että koira tulisi arastelemansa asian luo ja toteaisi sen vaarattomuuden. © Milla Havanka |
www.kumikana.org > Koulutus > Sosiaalisuus |