Sivu 7 G on hyvin vahvaluonteinen sekarotuinen uroskoira, jolla oli ikää tullessaan (eläinlääkärin arvion mukaan) kolmisen vuotta. Se tuli minulle ikään kuin "vahingossa", ensin hoitoon ja sitten "hoitosopimus" piteni ikuiseksi :) Se siis oli tullut Suomeen Tallinnasta, jossa se oli luultavasti viettänyt kulkukoiran elämää, mutta ensimmäisessä suomalaisessa kodissa ilmeni allergiaa, joten niin se tuli minulle. G:n oltua minulla vasta puolen vuoden ajan, kumpusi mieleeni toisen koiran ottaminen. Selailin erilaisia nettisivuja, joissa oli rescuekoiria, sillä G:n helppouden vuoksi olin ajatellut, että pärjäisin helposti myös toisenkin rescuekoiran kanssa! Sitten silmiini osui Pelastetaan koirien sivuilta säälittävän näköinen bokserinarttu, joka vei sydämeni! Niinpä matkustin Tallinnaan hakemaan R:aa kotiin! Kamalasti pelotti tulla kotiin uuden tulokkaan kanssa, G kun ei mikään kovin sosiaalinen ole ja R:n olin havainnut olevan ylisosiaalinen touhottaja (joka parhaansa mukaan koitti jopa virkatehtävässään olevaa tullin koiraa saada leikkimään) ... mutta kaikki meni yllättävänkin helposti! Ensin tutustutin koirat pihalla toisiinsa ja G vain katsoi, että tuollaisenko se nyt minun kaverikseni toi, eikä ollut erityisen harmissaan, ei kyllä innoissaankaan! Pikku hiljaa koirat ovat nivoutuneet yhdeksi laumaksi, eikä tappeluita meillä ole kertaakaan nähty! Se on luultavasti erittäin hyvä asia, että koirat ovat niin erilaisia, G rauhallinen viilipytty ja R villi riehuja (vaikka ikää sillä väitetään olevan jo kahdeksan vuotta), mutta G:lla on niin selkeä ylempi asema laumajärjestyksessä ja R taas luonteeltaan hyvin alistuva ja myöntyvä, ettei G:n tarvitse kuin luoda katseensa villisti riehuvaan R:aan, niin se uskoo! G:lla on suunnaton luontainen auktoriteetti :) Omistan kaksi koiraa; toinen on nelivuotias sekarotuinen pienikokoinen narttu ja toinen vuoden ikäinen suurikokoinen labradorinarttu. Eräänä päivänä koiratuttuni oli pistäytymässä luonani ja otin pakkasesta sulamaan makkarapussin hänen koirilleen vietäväksi. Menimme hetkeksi selaamaan netistä jotain mielenkiintoista. Huomasin pian, että talossa oli hiukan liian hiljaista ja pyysin kaveriani menemään katsomaan, mitä koirani oikein puuhastelivat. Kaveri meni ja pyysi kohta minuakin tuleemaan katsomaan. Koirani olivat parhaillaan syömässä makkarapussin sisältöä lattialla. Tapahtumaketju oli todennäköisesti mennyt seuraavasti: Makkarapussi oli ruokapöydällä, johon vanhempi koirani ei yllä. Nuoremmalta koiraltani oli kielletty pöydiltä noukkiminen, mutta koska tuoksu oli ylivoimaisen houkutteleva, oli nuorempi koirani kuitenkin nostanut pussin lattialle. Pussi oli suljettu rautalankasulkimella, jonka puolestaan näppärä vanhempi koirani oli näköjään siististi rullannut auki (pussi oli ehjä ja rautalankasulkija lattialla). Yhteistuumin sitten molemmat einestivät saalistaan. Voin kuvitella, että jakosuhteeksi oli sovittu (vanhemman koiran eduksi) 1:4, olihan hän tehnyt mielestään tärkeimmän työn; avannut pussin. Yhteistyö tuotti tulosta. www.kumikana.org > Kimpassa > Edellinen -7- Seuraava